Paras-yhteistoiminta

Puitelain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä laissa tarkoitettujen selvitysten ja suunnitelmien valmistelu on toteutettava yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa.

Kuntien muutoshankkeiden onnistuminen edellyttää, että yhteistoiminta johdon ja henkilöstön välillä toimii koko ajan - hankkeen alusta loppuun - ja sen jälkeenkin ns. normaaleissa oloissa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa yhteistoimintaa säätelevät puitelaki sekä laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Lakien määräyksiä on noudatettava sekä kunnissa että kuntayhtymissä. Laeissa on määritelty käsiteltävät asiat sekä menettelytavat.

Käsiteltäviä asioita ovat mm. henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa tai kunnan palvelurakenteessa, kuten kuntajakoa koskevat muutokset tai muutokset kuntien välisessä yhteistyössä; palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia sekä henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat.

Yt-menettelyllä päästään vaikuttamaan henkilöstön asemaan muutostilanteissa: henkilöstön määrään, sijoittamiseen, tehtäviin, kuntatalouteen, mahdollisiin säästötarpeisiin, pelisääntöihin ja menettelytapoihin. Yhteistoiminta on myös osallistumista työyhteisön toimintojen kehittämiseen.

Yt-menettely

Kunta-alaa koskeva yhteistoimintalaki edellyttää, että ennen kuin työnantaja ratkaisee ym. käsiteltävän asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista (4 §).

Ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan tulee antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoiminnassa käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan (5 §).

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen VIII luvussa määritellään myös menettelyjä mahdollisten lomauttamisten, osa-aikaistamisten tai irtisanomisten tilanteissa (KVTES s. 135-138).

Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi ainakin neuvottelujen ajankohta, neuvotteluihin osallistuneet henkilöt, neuvottelujen tulos ja mahdolliset osapuolten eriävät kannanotot. Neuvotteluissa läsnäolleet tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksillaan (16 §).

Jos työnantaja laiminlyö yhteistoimintalain mukaiset velvoitteensa, voidaan se tuomita kunnan yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkorangaistukseen (24 §).

Tyosuojeluyhteistoiminta

Uusi laki työsuojelun valvonnasta määrää, minkälaisissa asioissa työsuojelussa on noudatettava yhteistoimintamenettelyä. Laissa on lueteltu asiat, jotka on ennen työnantajan lopullista päätöstä käsiteltävä henkilöstön ja työnantajan välillä (26 §).

Monet palvelurakennehankkeen henkilöstövaikutukset - esim. töiden mitoitukset, kuormitus, kiire, työjärjestelyt - kuuluvat työsuojeluasioina yt-menettelyssä käsiteltäviksi. Näissä kysymyksissä asiat valmistellaan yleisimmin työsuojelutoimikunnassa ja tarvittaessa yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa.

Lainsäädäntöä ja sopimuksia:
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 449/2007
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006
Työterveyshuoltolaki 1383/2001
Työturvallisuuslaki 738/2002
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2007 - 2009