Ajankohtaista Terveydenhoitajaliitossa

11.1.2017

Lääkäripäivät 2017: Kaikki lapset tarvitsevat neuvolaa

Suomalaislapset ovat maailman terveimpiä kattavan neuvolajärjestelmän ansiosta. Suomalainen neuvola on avainasemassa myös maahanmuuttajalasten kotouttamisessa, sanoo lastentautien erikoislääkäri Eeva Salo.

Mitä nopeammin maahanmuuttajalapset pääsevät suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän piiriin, sitä parempi sekä kantaväestön että maahanmuuttajien kannalta, toteaa lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Salo HYKS Lastenklinikalta.

– Neuvolajärjestelmä on huippuunsa hiottu terveyspalvelu, jota paremmin ei mikään nopeasti pystytetty erillisjärjestelmä toimi. Erillisjärjestelmät tulevat aina myös kalliimmaksi, Salo sanoo.

Suomeen saapuu adoptiolapsia, turvapaikanhakijalapsia, pakolaislapsia ja

yhä useammin myös naapurimaista muuttavien perheiden lapsia. Vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista noin neljäsosa oli alle 18-vuotiaita. Jokainen alle 18-vuotias Suomessa on oikeutettu saamaan samat terveyspalvelut.

– Suomessa on noin miljoona alle 18-vuotiasta. On tärkeää miettiä, mikä on järkevin ja edullisin tapa järjestää terveyspalvelut heille. Samalla on muistettava, että ihmisoikeus on perusasia, Eeva Salo painottaa.

Myös yliopistollisten keskussairaaloiden lastenklinikoiden ylilääkärit ottivat vastikään kantaa maahanmuuttajalasten terveydenhoitoon. Heidän

kantansa on, että suomalaiset lastenklinikat tarjoavat kaikille lapsille sairaanhoidon riippumatta maassaolostatuksesta. Kyse on lasten kansainvälisesti hyväksytystä erityisasemasta ja oikeudesta terveyteen.

Neuvola rokottaa, seuloo ja seuraa

Eeva Salo muistuttaa, että tavalliset sairaudet ovat tavallisia maahanmuuttajillakin. Suomeen saapuvat lapset sairastavat enimmäkseen flunssaa ja korvatulehdusta, Suomessa harvinaisia tauteja ilmenee maahanmuuttajalapsilla harvoin.

– Tällaiset taudit, kuten malaria, eivät voi levitä Suomessa.

Tuberkuloosia pelätään, mutta vuoden 2015 turvapaikanhakijoilla todettujen tapausten määrä on alle 40. Tuberkuloosi tarttuu parhaiten

oman perheen jäseniin, joten sen leviämisestä väestöön ei ole suurta huolta. Suomessa oli 1970-luvulla vuosittain saman verran

tuberkuloositapauksia kuin nyt itärajan takana ja edelleen suurin osa tapauksista todetaan suomalaissyntyisillä.

Maahanmuuttajalapset, kuten aikuisetkin, on tärkeää rokottaa influenssaa ja tuhkarokkoa vastaan. Näin suojataan sekä yksilöä että väestöä ja ehkäistään infektioiden leviämistä ja pahenemista.

Lasten pääsy kehityksen ja kasvun seurantaan neuvolapalvelujen piiriin on myös merkittävä viesti vanhemmille.

– Jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvän tulevaisuuden. Jos lapsia ei oteta huomioon, se kasvattaa katkeruutta. Luottamus suomalaista

järjestelmää kohtaan on tärkeää, jotta maahanmuuttajat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan, dosentti Eeva Salo summaa.


Palaa otsikoihin