Terveydenhoitajaliiton blogi

Ajankohtaisia blogikirjoituksia terveydenhoitajien ja audionomien työstä, ammatista ja koulutuksesta.
18.6.2018 9.12

Neuvolan askeleet onnistuneeseen imetykseen

Riitta Viitala, Vuoden Terveydenhoitaja 2018

Ensimmäiset tunnit ja päivät ovat vastasyntyneen elämässä tärkeitä imetyksen jatkumisen kannalta. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen mahdollisimman nopea neuvolan terveydenhoitajan kotikäynti edesauttaa myös imetyksen onnistumista.

1. Kirjallinen imetyksen toimintasuunnitelma
2. Henkilökunnan koulutus ja asiantuntemuksen ylläpito
3. Odottavien perheiden imetysohjaus
4. Imetyksen tukeminen ja maidonerityksen ylläpito
5. Täysimetyksen tukeminen ja kiinteän ravinnon aloittaminen imetyksen suojassa
6. Imetysmyönteisen ilmapiirin luominen
7. Imetystuen varmistaminen

(THL: Neuvolan 7 askelta onnistuneeseen imetykseen)

Ylläolevat askeleet pitäisi olla ohjenuorana neuvolassa suoritettavalle imetysohjaukselle – mutta ovatko ne?

Imettäminen on kaikille nisäkkäille, myös ihmisille, luonnonmukainen tapa ruokkia jälkeläiset. Rintamaito on ekologista lähiruokaa, joka on aina oikean lämpöistä ja helposti saavutettavissa. On myös hyvä muistaa, että terve normaaliaikainen vauva syntyy aina hyvin ravittuna. WHO ja UNICEF suosittavat imetyksen aloittamista heti syntymän jälkeen jatkuen 6 kuukauteen saakka.

Ensimmäiset tunnit ja päivät ovat vastasyntyneen elämässä tärkeitä imetyksen jatkumisen kannalta. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen mahdollisimman nopea neuvolan terveydenhoitajan kotikäynti edesauttaa myös imetyksen onnistumista. Perheen kotona ollaan myös omassa ympäristössä, jossa imetys useimmiten tapahtuu. Aikapulan vuoksi kotikäynti ei aina ole mahdollinen, vaikka siihen pyritäänkin.

Ylläolevat askeleet imetyksen tukemiseen eivät ole rakettitiedettä, mutta paikoitellen ontuvat. Positiivinen asenne imetykseen auttaa äitejä imettämään pidempään. Äidin kanssa pitäisi osata asettua samalle tasolle tai jopa alemmaksi, istahtaa viereen, luoda uskoa, tukea ja kannustaa käyttämällä yksinkertaisia ilmaisuja ja muistaa ”hands off" -tekniikka. Imetykseen ei kannata tarpeettomasti puuttua.

Tärkeintä on, että äiti saa itselleen toimivia työkaluja, jotka hän myös ottaa käyttöön. Muutama toimiva ohje on parempi kuin kymmenen. Jos ohjaus on asiakas- ja ratkaisukeskeistä, on todennäköistä, että äiti kokee ongelmansa helpottavan.

Avoimet kysymykset, ajan antaminen, eläytyminen ja empatian osoittaminen ovat keskeisiä. Myös se, ettei äiti halua syystä tai toisesta imettää on hyväksyttävä. Osittainenkin imetys on parempi kuin ei lainkaan. Lopullinen päätös on aina äidin ja sitä pitää kunnioittaa sekä tukea.

Käsinlypsytekniikan opettaminen jo raskausaikana on hyödyllistä orientaatiota tulevaan ja auttaa äitiä luomaan mielikuvia tulevasta imetystaipaleestaan. Jos suhtautuu luottavaisesti tulevaan, selviytyy tulevista haasteistakin paremmin.

Kukaan ei onnistu yksin. Yhteistyö sairaalan, neuvolan ja kolmannen sektorin, esimerkiksi imetystuen kanssa on avainasemassa, jotta saadaan yhdenmukainen imetystuki ja katkeamaton hoitoketju. Kaikki hoidamme samoja asiakkaita hieman eri vinkkelistä. Yhteiset koulutukset ovat hedelmällisiä.

Toimintasuunnitelma auttaa varmistamaan yhdenmukaisen ja tehokkaan hoidon äidille sekä vauvoille. Se pitäisi olla esillä neuvolassa ja sen toteutumista pitäisi seurata, mutta ennen kaikkea se pitäisi olla kirkkaana jokaisen terveydenhoitajan mielessä.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi