Terveydenhoitajaliiton blogi

Ajankohtaisia blogikirjoituksia terveydenhoitajien ja audionomien työstä, ammatista ja koulutuksesta.
20.3.2018 10.51

Neuvolan kotikäynnit kunniaan

Leila Lehtomäki, puheenjohtaja

Lastensuojelusta ja sen kuormittavuudesta on käyty mediassa vilkasta keskustelua. Helsingin Sanomissa 5.3.2018 esitettiin sosiaalityöntekijöiden taholta ehdotuksia lastensuojelun ongelmien ratkaisemiseksi.

Yksi ehdotuksista oli jokaisen ensisynnyttäjän luokse kotipalvelun tai perhetyöntekijän automaattisesti tekemä kotikäynti, jolla voitaisiin ehkäistä pienten lasten vanhempien väsymistä.


Ehdotus on herättänyt paljon keskustelua ja kummastusta terveydenhoitajakunnan piirissä. Keskustelua on käyty myös jo tällä hetkellä joidenkin kuntien käytännöstä, jossa perhetyöntekijät tekevät raskaudenaikaisia kotikäyntejä. Miksi tarvitaan muiden ammattiryhmien taholta erikseen tehtäviä systemaattisia käyntejä, jotka kuuluvat neuvolan lakisääteisiin tehtäviin? Arvellaanko, etteivät terveydenhoitajat osaa tunnistaa perheiden väsymystä ja erityisen tuen tarpeita? Eikö neuvolatyön tarkoitusta ja toimintaa tunneta riittävästi? Vai eikö yhteistyökäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ole saatu toimiviksi?

 

Miten kunnilla voi olla varaa muiden ammattikuntien tekemiin kotikäynteihin, kun kaikilla kunnilla ei ole varaa palkata kuitenkaan riittävästi terveydenhoitajia, joiden lakisääteinen tehtävä on kotikäyntien tekeminen. Useammassa kuin joka toisessa terveyskeskuksessa on liian vähän terveydenhoitajia THL:n tutkimusten mukaan. Liian suurien asiakasmäärien sekä uusien tehtävien ja velvoitteiden sekä joustamattomien työaikajärjestelyjen paineissa on joissakin kunnissa jouduttu karsimaan perheille kuuluvista kotikäynneistä.

 

Valtioneuvoston asetuksen mukaan ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti. Muita kotikäyntejä on lisäksi järjestettävä tarpeen mukaan. Myös Äitiysneuvolaoppaassa (2013) annetaan suosituksia terveydenhoitajien kotikäynneistä ja tuodaan esille tutkimustuloksia niiden hyödyllisyydestä. Oppaan mukaan ensimmäistä lastaan odottavien moninaisten psykososiaalisten tarpeiden ja kotikäyntien vaikuttavuuden vuoksi kaikkien ensisynnyttäjien luokse on hyvä tehdä kotikäynti sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen ja uudelleensynnyttäjille synnytyksen jälkeen. Kotikäyntejä tulee tarvittaessa tehdä erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämisen vuoksi.

 

Perheet pitää nähdä ja tavata heidän omassa ympäristössään, heidän ongelmansa on konkretisoitava ja heitä on aidosti autettava. Kotikäynnin avulla terveydenhoitajan on mahdollista selvitellä tilannetta tarkemmin ja antaa tukea tai ohjata tarvittaessa lisätuen piiriin. Yhteistyön rakenteet ja toimintakäytännöt on ehdottomasti saatava niin toimiviksi, että yhteistyö muun muassa sosiaalityöhön ja kotiapuun on riittävän nopeaa ja joustavaa.

 

Tutkimusten mukaan perheiden kokemukset äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan tekemistä kotikäynneistä ovat myönteisiä. Niitä toivotaan ja odotetaan. Kotikäynnit on todettu vaikuttaviksi menetelmiksi, kun pyritään vähentämään erityistä tukea tarvitsevien perheiden vanhempien stressiä, päihteiden käyttöä ja lasten kaltoinkohtelua sekä vahvistamaan parisuhteen pysyvyyttä ja elämänhallintaa. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja näkyvissä vielä 12 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Kotikäyntien avulla on pystytty selvästi tukemaan vanhemmuutta ja äiti-lapsi-vuorovaikutussuhdetta, ehkäisemään jossain määrin synnytyksen jälkeisen masennusta ja lasten tapaturmia.

 

Kotikäyntien teho on todettu lisääntyvän, jos ne aloitetaan jo raskausaikana ja niitä tehdään säännöllisesti vähintään vuoden ajan. Kotikäyntien vaikuttavuuden on todettu lisäävän luottamukseen perustuva suhde asiakasperheeseen. Terveydenhoitaja tuntee hyvin asiakkainaan olevat lapsiperheet usein jo raskausajan seurannan perusteella. Parhaimmillaan yhteistyösuhdetta perheen kanssa jatketaan saman terveydenhoitajan kanssa raskausajalta aina lapsen kouluun menoon saakka. Luottamukselliseksi muodostunutta yhteistyösuhdetta raskausajalta tutun terveydenhoitajan kanssa tulee voida ehdottomasti jatkaa vauvan syntymän jälkeen myös kotikäynneillä, sillä se antaa erinomaiset mahdollisuudet tunnistaa ja puuttua lapsiperheiden moninaisiin ongelmiin.

 

Neuvolapalvelut ovat universaaleja palveluja ja niitä käyttää lähes sata prosenttia perheistä. Neuvolan kotikäyntien kautta saatavia merkittäviä hyötyjä ei luulisi kunnilla olevan varaa missata. Kuitenkin monet kunnat ovat jo vuosia hyvin lyhytnäköisesti säästäneet ennaltaehkäisevistä neuvolapalveluista, johon joissakin tapauksissa myös aluehallintoviranomaiset (AVI) ovat joutuneet puuttumaan. Liian vähäiset terveydenhoitajamäärät ovat erityisesti kasvukuntien ongelma, joissa terveydenhoitajia ei palkata, vaikka asiakas- ja työmäärät ja kasvavat. Terveydenhoitajamäärissä tinkiminen ja työmäärän kasvattaminen niin, ettei kotikäyntityölle ole enää aikaa, on hyvin lyhytnäköistä säästämistä perheiltä ja lapsilta, josta maksetaan monin verroin myöhemmin mm. lastensuojelussa.

 

Päällekkäiseen työhön ei ole varaa. Se, mihin pitää olla varaa, on palkata riittävästi terveydenhoitajia, jotta heillä on riittävästi aikaa suoriutua kaikista lakisääteisistä tehtävistään, joihin tärkeät kotikäynnitkin kuuluvat. Terveydenhoitajia olisi myös hyvin saatavilla, sillä heitä on koulutettu runsain mitoin ja tuhansittain terveydenhoitajia työskentelee sairaanhoitajien tehtävissä.


Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin www.hs.fi/paivanlehti/05032018/art-2000005591136.html.


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi