Terveydenhoitajaliiton blogi

Ajankohtaisia blogikirjoituksia terveydenhoitajien ja audionomien työstä, ammatista ja koulutuksesta.
21.5.2018 11.36

Terveyden edistämisestä ja ennaltaehkäisevästä työstä

Kirsi Grym, terveystieteiden kandidaatti, terveydenhoitaja

Kun puhumme vaikuttavasta terveyden edistämisestä ja ennaltaehkäisevästä työstä, on keskustelua käytävä oikeiden käsitteiden avulla, jotta ymmärrämme mistä puhutaan ja miten meidän ammattilaisina tulee toimia.

Terveydenhoitajaliiton uusi puheenjohtaja valitaan liiton edustajiston kokouksessa 26.5.2018. Uusi puheenjohtaja aloittaa työnsä 1.9., kun nykyinen puheenjohtaja Leila Lehtomäki siirtyy eläkkeelle. Puheenjohtajaehdokkaita on viisi ja julkaisemme heidän blogikirjoituksensa siinä järjestyksessä, kun ne on liittoon lähetetty. Neljäntenä on vuorossa Varsinais-Suomen terveydenhoitajayhdistyksen ehdokas terveystieteiden kandidaatti, terveydenhoitaja Kirsi Grym, joka työskentelee Naantalin kaupungin neuvolapalveluissa.

Kansainvälistä kirjallisuutta ja tutkimuksia lukiessa keskeinen käsite on jo vuosien ajan ollut person-centredness – henkilölähtöisyys. Tämän päivän käsite näyttäisi olevan people-centredness – ihmislähtöisyys. Vaikka näitä englannin kielisiä käsitteitä käytetään tottuneesti, sanojen suomennokset kuulostavat kovin kömpelöiltä. Olemmehan jo sujuvasti suomalaisessa terveydenhuollossa, erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä, tottuneet käyttämään käsitettä asiakaslähtöisyys potilaslähtöisyyden sijaan.  

Person-centredness, henkilölähtöisyys, käsitteen taustalla on ajatus henkilön osallisuuden vahvistamisesta hänen hoidossaan, yksilöllisyydestä ja keskittymisestä hänen kykyihinsä ja vahvuuksiinsa. Siirrytään siis pois pelkästä sairauskeskeisestä hoidosta ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitoon yhdessä hänen kanssaan, hänen voimavarojaan tukien ja vahvistaen. Sama pätee terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä.

People-centredness, ihmislähtöisyys, terveydenhuollossa alkaa ihmisen moninaisten tarpeiden ymmärtämisestä, myös palvelujärjestelmien tasolla. Muun muassa vuorovaikutteinen kommunikaatio hoitohenkilökunnan kanssa, omahoidon tukeminen, räätälöity yksilöllinen tieto ja ohjaus, yhteinen hoidon suunnittelu ja päätöksen teko, sekä omaisten mukaan ottaminen ovat potilaiden itsensä priorisoimia asioita ihmislähtöisessä hoidossa. Ihmislähtöisen hoidon keskiössä on yksilön terveydenlukutaito, jonka on todettu olevan tärkeä tekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Terveydenlukutaidon lisäksi terveyden tasa-arvo ja elämänkaari ajattelu ovat erityisen tärkeässä asemassa ennaltaehkäisevän työn ja terveyden edistämisen vaikuttavuudesta keskusteltaessa.

Tuntuiko sinusta yllä olevaa tekstiä lukiessa siltä, että näitä periaatteita olet toteuttanut työssäsi jo pitkään? Uskon, että ajattelit näin, koska nämä asiat ovat terveydenhoitajatyön ydintä ja nousevat esiin myös terveydenhoitajan eettisistä suosituksista. ”Keskeisintä terveydenhoitajan työssä on asiakkaan osallistaminen ja tukeminen oman terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen” (Terveydenhoitajaliitto 2018). Olemme siis terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn ammattilaisina olleet oikean suunnan näyttäjinä jo vuosia. Tämän on myös Maailman Terveysjärjestö (WHO) huomannut nostamalla suomalaisen terveydenhoitajatyön hyväksi käytännöksi ennaltaehkäistäessä kroonisia sairauksia. 

Toteuttamalla näyttöön perustuvaa hoitoa ja terveyden edistämistä voimme vahvistaa henkilö- ja ihmislähtöisen ennaltaehkäisevän työn ja hoidon, terveyden tasa-arvon ja elämänkaari ajattelun toteutumista myös koko terveyspalvelujärjestelmien tasolla. Tämä vaatii kuitenkin aktiivista osallistumista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutokseen, oman asiantuntijuuden arvostamista ja oman osaamisen näkyväksi tekemistä. Näin voimme valjastaa ainutlaatuisen asiantuntijuutemme laajasti kansalaisia hyödyttävään käyttöön. Muutoksen keskellä tulee kuitenkin muistaa, että myös meillä tulee olla valmiutta tarkastella omaa toimintaamme kriittisesti ja uudistaa sitä ottamalla käyttöön uusia, näyttöön perustuvia, vaikuttavampia työmenetelmiä. 

Lopuksi on vielä palattava takaisin tämän kirjoituksen alkuun. Kun puhutaan vaikuttavasta terveyden edistämisestä ja ennaltaehkäisevästä työstä, on keskustelua käytävä oikeiden käsitteiden avulla, jotta ymmärrämme mistä puhutaan. Käyttäkäämme siis käsitettä terveydenhoitaja, kun puhumme näistä asioista. Terveydenhoitajan eettisten suositusten mukaisesti: ole yhteiskunnallinen toimija ja rohkea vaikuttaja, kansanterveystyön ja terveyden edistämisen asiantuntija.

Lähteet:

Borgermans, L & Nolte, E. 2018. A people-cantred approach to strengthening health systems for noncommunicable diseases. S. 170-173. Teoksessa: Jakab, M., Farrington, J., Borgermans, L & Mantingh, F (edit.). 2018. Health systems respond to noncommunicable diseases: time for ambition (Pre-final draft for consultation). World Health Organization Regional Office for Europe. Copenhagen. 

Grym, K & Borgermans, L. 2018. Good Practice Brief. Public health nurses in Finland: A lifecourse approach to the prevention of noncommunicable diseases. World Health Organization Regional Office for Europe. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0007/367270/gpb-hss-ncds-fin-eng.pdf?ua=1

Koivunen, K. 2017. Asiakas- tai ihmislähtöisyys – tasavertaisuutta ja vastavuoroisuutta ammattilaisten ja palvelujen käyttäjien kanssa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 6. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-141-8 

Jakab, M., Farrington, J., Borgermans, L& Mantingh, F (edit.). 2018. Health systems respond to noncommunicable diseases: time for ambition (Pre-final draft for consultation). World Health Organization Regional Office for Europe. Copenhagen.

Terveydenhoitajaliitto. 2018. Terveydenhoitaja on terveyden edistämisen ja hoitotyön asiantuntija. https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/ammatti/terveydenhoitajan_ammatti

Terveydenhoitajaliitto. 2016. Terveydenhoitajan eettiset suositukset. https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/files/317/Terveydenhoitajan_eettiset_suositukset_21.6.2017.pdf

Waters, RA & Buchanan, A. 2017. An exploration of person-centred concepts in human services: A thematic analysis of the literature. Health Policy. 121(10):1031-1039.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi