Terveydenhoitajaliiton blogi

Ajankohtaisia blogikirjoituksia terveydenhoitajien ja audionomien työstä, ammatista ja koulutuksesta.
16.8.2018 9.00

Valtakunnansovittelijan on myös edistettävä sukupuolten tasa-arvoa työelämässä

Harri Liikkanen, neuvottelupäällikkö

Kuluneen heinäkuun alussa uusi, juuri valittu valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala kohahdutti mediassa kannanotollaan, jossa hän ilmoitti, ettei valtakunnansovittelijan toimistolta kannata tulla edelleenkään hakemaan neuvottelukierroksen ns. päänavaajaa korkeampia palkankorotuksia.

Tällä kannanotollaan hän halusi niittautua edeltäjänsä linjaan ja joka tapauksessa niittautui hänet käytännössä valinneen Elinkeinoelämän keskusliiton agentiksi jo ennen kuin hän edes tehtävässään aloitti.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on laaja periaatteellinen tavoite ja hyväksyntä sille, että naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä pitää edistää. Se on kirjattu suomalaiseen työlainsäädäntöön ja myös kansainväliset sopimukset sitä edellyttävät.

Yksi keskeinen keino on pyrkiä työehtosopimusten kautta tätä tavoitetta edistämään. Naisen euro on edelleen vain 83 senttiä, vaikka palkkatasa-arvon tavoite on ollut esillä jo vuosikymmeniä. Jokin on mennyt pahasti pieleen tavoitteeseen pyrittäessä, tai sitten palkkatasa-arvoa ei oikeasti halutakaan toteuttaa.

Naisten osuus henkilöstöstä on esimerkiksi kunta-alalla 80 % ja saman suuntaisia osuuksia on muillakin, erityisesti yksityisillä palvelualoilla. Miesvaltaisia aloja perinteisesti taas ovat olleet teknologiateollisuuteen ja vientiin liittyvät toimialat. Näille miesvaltaisille aloille on puolestaan ominaista, että työehtosopimuksilla sovittujen korotusten lisäksi tulee erilaisia palkkaliukumia, joita ei esimerkiksi kunta-alalla makseta. Näin vääjäämätön tendenssi on, että miesten ansiot nousevat nopeammin kuin naisten ansiot, ellei rakenteellisesti tehdä jotain ”yli sektorirajojen”.

Kunta-alalla toteutettiin 2000-luvun alkupuolella viisivuotinen palkkaohjelma, jonka avulla kunta-alan ja ns. yksityisen sektorin palkkaeroa saatiin kurottua hieman kiinni. Mutta ohjelman päättymisen jälkeen erot alkoivat taas kasvaa.

On itsestään selvää, että mm. tällaisia palkkaohjelmia tarvitaan jatkossakin, jos halutaan naisten ja miesten palkkatasa-arvoa edistää. Se vaatii puolestaan sitä, että työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksillakin on oltava mahdollisuus sopia ns. yleistä linjaa korkeampia palkkasopimuksia mm. kunta-alalla. 

Yhteiskunnan ja valtion rooli naisten ja miesten tasa-arvon – myös palkkatasa-arvon – edistämisessä on keskeinen. Valtakunnansovittelija on valtion toimielin ja saa palkkansa yhteisistä varoista. Hänen työvelvoitteenaan on myös naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen. Muutoin hän toimii tehtävänsä velvoitteita vastaan.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi