Ajankohtaista Terveydenhoitajaliitossa

17.3.2017

Neuvoloiden keskeinen tehtävä on vanhemmuuden tukeminen

Kansanedustaja Jutta Urpilainen otti Iltalehdessä 5. maaliskuuta kantaa neuvoloiden toimintaan artikkelissa Neuvolat ja perhevapaat uudistettava.

Urpilaisen mukaan Suomessa on loistava neuvolajärjestelmä, mutta neuvoloista pitäisi vielä enemmän kehittää matalan kynnyksen perhekeskuksia, joista perheet voisivat hakea apua myös vanhemmuuden haasteisiin eikä keskityttäisi vain lapsen fyysisen kehityksen seuraamiseen. Urpilainen uskoo, että monet vanhemmat kaipaisivat apua esimerkiksi sosiaalinen median tai virtuaalitodellisuuden tuomien kasvatushaasteiden kanssa.

 

Neuvoloiden perustehtävä on laaja-alainen perheiden tukeminen, eikä vain pelkkä fyysisen terveyden mittaaminen ja seuraaminen. THL:n neuvolakyselyssä vuonna 2014 selvitettiin äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaiden tyytyväisyyttä neuvoloiden palveluihin. Erityisesti kiitettiin pääsyä neuvolaan kohtuuajassa, hyvää asiakaspalvelua ja mahdollisuutta päättää perhettä koskevista asioista yhdessä ammattilaisen kanssa. Kiitosta saivat myös palvelun luottamuksellisuus sekä vuorovaikutus terveydenhoitajan ja perheen välillä.

 

Neuvolatyötä säätelevä lainsäädäntö ja ohjeistus määrittelevät selkeästi neuvolatyön tavoitteet ja sisällöt, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että neuvoloiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä, yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia sekä erityisesti vanhemmuutta tukevia. Lisäksi THL :n Lastenneuvolatyön käsikirja antaa yksityiskohtaiset ohjeet terveystarkastuksista ja tarkastuksissa käsiteltävistä asioista. Työn tulisi aina olla asiakkaiden tarpeista lähtevää, ja siksi tarkastuksien sisältöön vaikuttavat aina myös asiakkaiden toiveet ja kysymykset.  

 

Asiakaslähtöinen toiminta ja vanhempien tukeminen edellyttävät, että terveydenhoitajalla on riittävästi aikaa työhönsä. Esimerkiksi THL:n viimeisen virallisen tilaston mukaan vain alle puolessa kunnista lastenneuvoloiden terveydenhoitajamäärä on riittävä.

 

Osa kunnista on joutunut lyhentämään tarkastuksiin varattuja aikoja, jotta lain asettamat tarkastukset on voitu ohjelman mukaisesti toteuttaa. Aika on kuitenkin poissa perheen usein kipeästi tarvitsemasta ajasta. Tätä aukkoako on alettu paikkaamaan kunnissa mm. terveyskioskeilla, perhekioskeilla ja muilla matalan kynnyksen tukipisteillä, joissa työskentelee erilaisilla koulutustaustoilla työntekijöitä. Osa tehtävistä on selkeitä neuvolan perustehtäviä ja terveydenhoitajien asiantuntemusta edellyttäviltä. Eikö olisi kustannusvaikuttavinta palkata riittävästi koulutettuja terveydenhoitajia neuvoloihin, jossa tutut omat terveydenhoitajat voisivat paneutua riittävällä ajalla tukemaan ja auttamaan perheitä? Terveydenhoitajia on myös runsain mitoin saatavilla, sillä terveydenhoitajatoimien vähäisyyden vuoksi tuhansittain terveydenhoitajia työskentelee sairaanhoitajan työssä.

 

Arvioiden mukaan noin 25 % asiakkaista tarvitsee tarkastusten lisäksi lisäkäyntejä terveydenhoitajan tai neuvolalääkärin vastaanotolle, mikä on selkeä osoitus siitä, että erityistuen tarpeessa olevia perheitä on, eikä tarkastuksiin varatussa ajassa ole ajallista mahdollisuutta käsitellä kaikkia asiakkaan kannalta tarpeellisia asioita. Tältä osin jaamme kansanedustaja Urpilaisen huolen neuvolatyön kehittämisen tarpeesta.

 

Lue Iltalehden artikkeli osoitteessa http://m.iltalehti.fi/politiikka/201703042200080648_pi.shtml.

 

Lisätiedot:

Kehittämispäällikkö Aija Saarinen, aija.saarinen@terveydenhoitajaliitto.fi, puh. 040 571 0356 

 

 


Palaa otsikoihin