Ajankohtaista Terveydenhoitajaliitossa

30.3.2017

Valinnanvapaus ei sovellu neuvolapalveluihin

Terveydenhoitajaliitto vastustaa hallituksen kaavailemaa neuvolapalveluiden valinnanvapautta. Valinnanvapauteen sisältyy monia riskejä, jotka ovat ristiriidassa useiden keskeisten sote-uudistuksen tavoitteiden, kuten perhepalveluiden integraation, syrjäytymisen ehkäisyn ja palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden, kanssa. Perheet hyötyvät kaikille perheille tarjottavista palveluista ja pitkäkestoisesta asiakassuhteesta neuvolaan.

– Valinnanvapaus heikentää merkittävästi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mahdollisuuksia, johon sote-uudistuksella kuitenkin erityisesti halutaan panostaa, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki.

Sote-uudistuksen keskiössä oleva nopea palveluiden saatavuus ei ole Lehtomäen mielestä riittävä edellytys sille, että neuvolassa voidaan tehdä asiakaskeskeistä, laadukasta ja kustannustehokasta työtä.
– Tarvitaan myös hoidon jatkuvuutta, tuttuutta ja sille rakentuvaa luottamuksellista hoitosuhdetta. Ilman sitä on lähes mahdotonta tunnistaa tarpeeksi varhain erilaisia tuen tarpeita sekä tukea psykososiaalisissa ongelmissa ja syrjäytymisriskissä olevia perheitä. Tutkitusti perheet arvostavat hoidon jatkuvuutta ja hyötyvät siitä, että sama terveydenhoitaja hoitaa perheen raskausajalta siihen asti, kunnes lapsi menee kouluun. Neuvolapalveluita tulisi kehittää asiakaslähtöisesti ja perheitä kuunnellen, Lehtomäki painottaa.

Lehtomäki on huolissaan siitä, miten valinnanvapausmallissa käy Sipilän hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen (Lape) muutosohjelmaan kuuluvan perhekeskustoimintamallin toteuttamisen, jonka perustana ovat neuvolapalvelut?
– Toimintamalli on uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun. Perhekeskustoimintamallin toteuttaminen tulee ehdottomasti turvata sote- ja maakuntauudistuksessa, sillä nykyiset perhepalvelut ovat hajanaiset ja organisaatiolähtöiset, tieto ei kulje, eivätkä ammattilaiset tee riittävästi yhteistyötä.

Terveydenhoitajat ovat tärkeitä ammattilaisia myös lastensuojelun ketjussa, ja siihen tarvitaan riittävät toimintamahdollisuudet. Terveydenhoitajille kertyy laaja-alaisesti tietoa perheen tilanteesta säännöllisissä terveystarkastuksissa.
– Tietoa ei kuitenkaan kerry samalla tavalla, eikä sitä pystytä hyödyntämään, jos vanhemmat, esimerkiksi pelätessään lastensuojelun toimenpiteitä, vaihtavat palvelujen tuottajaa ja toimipistettä vuoden välein. Avunsaannin viivästyminen voi olla kohtalokasta lapselle ja perheelle ja hitaan reagoinnin seuraukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Kustannusten hillintää voidaan säästöpaineissa hakea palveluiden keskittämisestä, jolloin niiden saavutettavuus matalalla kynnyksellä heikkenee.
– Neuvolapalvelut on ehdottomasti säilytettävä lähipalveluina, Lehtomäki toteaa.

Neuvoloiden tarjoamat kotikäynnit ovat perhekeskeisenä työmuotona perheille todellinen lähipalvelu, joiden hyödystä on vahva tutkimusnäyttö. Kotikäynti on tehokas tapa tunnistaa vanhempien tuen tarpeet ja tarjota heille tarvittava apu yksilöllisesti perheen omassa ympäristössä. – Kotikäynnit tukevat terveydenhoitajan ja perheen välistä tärkeää hoidon jatkuvuutta. Valinnanvapauden myötä on kuitenkin todellinen riski, että niihin ei muun muassa pidentyneiden matkojen ja lisääntyvän ajan tarpeen vuoksi ole nykyisessä määrin mahdollisuuksia ja resursseja, Lehtomäki sanoo.

Lue myös Leila Lehtomäen blogikirjoitus tästä.


Lisätiedot:
puheenjohtaja Leila Lehtomäki, puh. 050 522 6941, leila.lehtomaki@terveydenhoitajaliitto.fi

 


Palaa otsikoihin