Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tekemä hoidon tarpeen arviointi on keskeinen osa perusterveydenhuoltoa.
Emeritusprofessori Jorma Paavonen kysyi (HS Mielipide 24.10.), estääkö portinvartijana toimiva sairaanhoitaja pääsyn lääkärille. Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin tavoite ei ole arvioida, pääseekö potilas lääkärin vastaanotolle, vaan varmistaa, että potilas saa oikea-aikaisen hoidon oikealta asiantuntijalta. Kyse ei ole hoitotyön asiantuntijan subjektiivisesta valinnasta vaan näyttöön perustuvien kansallisten hoitosuositusten ja ylilääkärin allekirjoittamien paikallisten toimintaohjeiden mukaan toimimisesta.
Hoidon tarpeen arviointi on perusterveydenhuollossa suurimmaksi osaksi potilaan ja asiakkaan ohjausta ja neuvontaa. Se on sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ydinosaamista. Lisäksi heillä on aina velvollisuus ja mahdollisuus konsultoida lääkäriä.
Terveydenhuollon kysyntä on teoriassa rajatonta. Julkisen terveydenhuollon ei ole mahdollista tarjota täyden palvelun valikoimaa kaikille sitä haluaville. Tarvitaan priorisointia ja rajallisten resurssien tehokasta kohdentamista. Hallituksen Hyvän työn ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työnjakoa on selkiytettävä, jotta eri ammattiryhmien osaaminen kohdentuu tarkoituksen mukaisesti ja tehokkaasti niille, jotka palveluita tarvitsevat.
Suomessa sairaanhoitajien koulutus on pidempi ja työnkuva huomattavasti laajempi kuin muualla Euroopassa. Tämä mahdollistaa sujuvan moniammatillisen työnjaon kehittämisen terveydenhuollossamme ja asiantuntijuuden hyödyntämisen laajasti. Asiantuntijuuden hyödyntämisessä ei ole kyse yksittäisistä tehtävistä, turhien toimenpiteiden tai palkkioiden maksimoinnista vaan parhaan mahdollisen hoidon tarjoamisesta sitä tarvitsevalle ihmiselle oikeaan aikaan.
Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tekemä hoidon tarpeen arviointi on jo nyt keskeinen osa perusterveydenhuoltoa. Kuten Paavonen totesi, Suomessa on terveysasemia, joissa sairaanhoitajavetoisella mallilla hoitojonoja ei ole ja asiakastyytyväisyys on korkea. Perusterveydenhuolto on saatava toimivaksi kansallisesti. Toimivia malleja on laajennettava kaikkialle ja tutkimusta kohdennettava juuri niihin terveyspalveluihin, joissa potilaan etu on asetettu keskiöön ja joissa hän saa vaikuttavaa hoitoa oikea-aikaisesti oikealta asiantuntijalta.
Kirsi Grym
puheenjohtaja
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Anne Pauna
toiminnanjohtaja
Suomen Sairaanhoitajat
Vilhelmiina Lehto-Niskala
puheenjohtaja
Akavan sairaanhoitajat ja Taja
Tämä kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 3.11.2025. Lue tästä