Tunneäly on hyödyllinen osaaminen sosiaali- ja terveysalan johtajille ja se edistää ratkaisevasti tehokkaan palvelun saavuttamista.
Johtajan emotionaaliset taidot ovat tärkeitä työhyvinvoinnin saavuttamiseksi, organisaatioon sitoutumisessa ja työtyytyväisyydessä. Tunteilla ja niiden huomioimisella on todettu olevan positiivinen yhteys niin yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin kuin organisaatioiden tehokkuuteen. Erityisesti muutostilanteissa tunteiden roolin on havaittu olevan keskeinen, kun muutoksen oikeutusta synnytetään, säilytetään ja ylläpidetään.
Tunteita voidaan lähestyä yksilönäkökulmaa painottaen, jolloin tunteet nähdään subjektiivisina, ”pään sisäisinä” kokemuksina. Toinen lähestymistapa korostaa tunteiden sosiaalista puolta ja määrittelee tunteet sosiaalisesti ja kollektiivisesti tuotettuina kategorioina, jotka muovaavat ja jäsentävät ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tämän vuorovaikutuksen seurauksia. Eri tunneteorioita yhdistävä, integratiivinen lähestymistapa näkee tärkeänä tarkastella tunteita sekä yksilön subjektiivisina kokemuksina että sosiaalisesti rakentuvina kategorioina. Tällöin ymmärretään sosiokulttuurisen kontekstin (esimerkiksi organisaatio käytänteineen, arvoineen ja normeineen) resursoivan ja jäsentävän yksilöiden tunnekokemuksia ja ilmaisuja, mutta yksilölliset tunnekokemukset ovat aina vaihtelevia ja tilanteisia. Tällöin korostuu tunteiden ymmärtäminen ja tutkimus arkipäivän todellisissa konteksteissa ja tilanteissa.
Tunnejohtamista voidaan määritellä Kaplanin ym. tunnejohtamisen mallin mukaisesti, missä johtamisen toteutukseen tarvittavat erilaiset tiedot ja taidot jakavat johtajuuden erilaisiin ulottuvuuksiin.
Tunneälyjohtaminen on sosiaalinen ja emotionaalinen prosessi, jossa keskeistä on ymmärtää yksilön merkitysprosesseja, reflektiivisiä, sosiaalisia ja metakognitiivisia prosesseja ja miten niihin voidaan myönteisesti vaikuttaa. Tunneälyjohtaminen kehittyy johtajan tiedostaessa itsensä, oman toimintansa ja sen seuraukset henkilöstössä.
Uudempi tunnetoimijuuden käsite pohjautuu eri tunneteorioihin ja työelämäkontekstissa tehtyyn tunnetutkimukseen sekä toimijuustutkimukseen erityisesti keskijohdon esimiesten parissa. Tunnetoimijuus nähdään omien ja muiden tunteiden tiedostamisena, ymmärtämisenä sekä huomioon ottamisena kaikissa organisaation sisällä tapahtuvissa tilanteissa. Tunnetoimijuuden käsite pitää sisällään yksilön omat tunnetaidot ja tunteisiin vaikuttamisen sekä taidon ilmaista ja tuoda esiin omia tunteita. Tunnetoimijuus eroaakin aiemmista tunneteorioista; tarkoituksena ei ole esittää tunteita tai tukahduttaa niitä. Tarkoituksena ei myöskään ole olla koko ajan positiivisten tunteiden vallassa, vaan ikävät ja vaikeatkin tunteet voi kohdata avoimesti ja rakentavasti. Erityisesti tunnetoimijuudessa korostuu nimenomaan aitojen tunteiden tiedostaminen ja huomioon ottaminen sekä työpaikan tunneilmastoon vaikuttaminen. Pakkopositiivisuus ei ole tunnetoimijuudessa tavoiteltavaa, vaan hankalatkin asiat ja tunteet voi ottaa rakentavasti esille.
Sote-alan johtajien tunneälytaitoja tulee kehittää
Tunneäly on hyödyllinen osaaminen sosiaali- ja terveysalan johtajille ja se edistää ratkaisevasti tehokkaan palvelun saavuttamista. Sote-alan johtajien johtamistaidot, kuten resurssien hallinta, luottamussuhteiden rakentaminen, kumppanuuden kehittäminen ja päätösten tekeminen, vaativat vahvan perustan tunteiden havaitsemiselle, ymmärtämiselle ja hallinnalle. Johtajan emotionaaliset taidot ovat tärkeitä työhyvinvoinnin saavuttamiseksi, organisaatioon sitoutumisessa ja työtyytyväisyydessä.
Johtajien tunneälytaitoja on mahdollista kehittää. Sote-alan johtajien tunnetaitojen kehittämiseksi on laadittava strategia ja tunnetaitojen räätälöityä koulutusta tulisi tarjota. Tunneälytaidot on huomioitava myös mentoroinnissa ja aloittavat sote-alan johtajat tarvitsevat useammin valmennusta esimieheltään. Organisaatioiden on tunnustettava tunteiden merkitys ja hoitotyön johtajien rekrytoinnissa on otettava huomioon johtajan tunneälyosaaminen.
Blogin kirjoittaja on terveydenhoitaja (yamk) Eini Kemppainen, joka opiskelee terveyshallintotiedettä Oulun Yliopistossa ja viimeistelee graduaan tunneälyjohtamisesta monikulttuurisessa työyhteisössä. Gradu liittyy Kulttuurinen osaaminen sote-alan työyhteisöissä – KulttuuriOsaaja -hankkeeseen, josta löytyy lisätietoa osoitteesta https://kulttuuriosaaja.blogspot.com/.
Lähteet:
Apore, G.N. & Asamoah, E.S. (2019). Emotional intelligence, gender and transformational leadership among nurses in emerging economies. Leadership in health services 32 (4), 600 –619. https://doi.org/10.1108/LHS-12-2018-0067
Ashkanasy, N. (2015). Emotions and work. International Encyclopedia of the Social and Behavioral Sciences 2(7), 507–512.
Butler, E. A. & Gross, J. J. (2009). Emotion and Emotion Regulation: Integrating Individual and Social Levels of Analysis. Emotion Review 1(1), 86–87.
Hareli, S. Rafaeli, A. & Parkinson, B. (2008). Emotions as social entities: Interpersonal functions and effects of emotion in organizations. Teoksessa N. M. Ashkanasy & C. L. Cooper (toim.) Research companion to emotion in organizations. Northampton, MA: Edward Elgar, 349–359.
Hökkä, P., Räikkönen, E., Ikävalko, H., Paloniemi, S. & Vähäsantanen, K. (2020). Tunnetoimijuus ja mittari sen tutkimiseen työssä. Teoksessa P. Hökkä, H. Ikävalko, S. Paloniemi, K. Vähäsantanen & A. Nordling (toim.), Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä (67–92) Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71958/978-951-39-8284-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kaplan, S., Cortina, J., Ruark, G., LaPort, K. & Nicolaides, V. (2014). The role of organizational leaders in employee emotion management: A theoretical model. The Leadership Quarterly 25(3), 563–580. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2013.11.015
Kolari, P. (2010). Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
Paloniemi, S., Hökkä, P., Ikävalko, H. & Vähäsantanen, K. (2020). Tunnetoimijuuden merkitys organisaatiossa. Teoksessa P. Hökkä, H. Ikävalko, S. Paloniemi, K. Vähäsantanen & A. Nordling (toim.), Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä (128–136) Jyväskylän yliopisto.
Prezerakos, P. (2018). Nurse Managers’ Emotional Intelligence and Effective Leadership: A Review of the Current Evidence. The open nursing journal 12(1), 86-92. https://doi.org/10.2174/1874434601812010086
Prufeta, P., (2017). Emotional Intelligence of Nurse Managers. The Journal of Nursing Administration 47(3), 134–139. https://doi.org/ 10.1097/NNA.0000000000000455
Soller, J.K., (2021). Emotional Intelligence: Leadership Essentials for Chest Medicine Professionals. Chest 159(5), 1942 – 1948. https://doi.org/10.1016/j.chest.2020.09.093
Rezvani, A., Chang, A., Wiewiora, A., Ashkanasy, N. M., Jordan, P.J. & Zolin, R. (2016). Manager emotional intelligence and project success: The mediating role of job satisfaction and trust. International journal of project management 34(7), 1112-1122. https://doi.org/10.1016/j.ijproman.2016.05.012
Rossetti, G., Conti, C., Suardelli, M., Geri, T., Palese, A., Turolla, A., Lovata, A., Gianola, S. & Dell’Isola A. (2021). COVID-19 and Health Care Leaders: How Could Emotional Intelligence Be a Helpful Resource During a Pandemic? Physical therapy 101(9). https://doi.org/10.1093/ptj/pzab143
Vuori, T. O. & Huy, Q. N. (2016). Distributed attention and shared emotions in the innovation process: How nokia lost the smartphone battle. Administrative Science Quarterly 61(1), 9–51. https://doi.org/10.1177/0001839215606951
Kirjoittaja
