Julkisessa keskustelussa on viime aikoina käsitelty hoidon tarpeen arviointia tavalla, joka on antanut virheellisen kuvan siitä, etteivät hoitotyön asiantuntijat – sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt – hallitsisi tehtävänkuviaan vaaditulla tavalla.
Hoitotyön rooli terveydenhuollossa keskeinen
Korkeasti koulutettujen hoitotyöntekijöiden toteuttama hoidon tarpeen arviointi ja potilaan ohjaus perustuu kansallisiin, näyttöön perustuviin hoitosuosituksiin sekä ylilääkärin allekirjoittamiin paikallisiin toimintaohjeisiin. Hoitotyön asiantuntijoiden koulutus on Suomessa korkealaatuista ja antaa valmiudet toimia vaativissa tehtävissä, joissa potilaan vointia arvioidaan esimerkiksi puhelinhaastattelun avulla. Tässä tehtävässä hoitotyön asiantuntijalla on myös aina mahdollisuus konsultoida hoidosta vastaavaa lääkäriä. Kansalaisten ei siis tarvitse pelätä, että hoitoon ohjaus olisi sattumanvaraista.
Hoitotyön rooli terveydenhuollossa on merkittävä. Sairaanhoitajat vastaavat nykyisellään 72,2 %:sta julkisen terveydenhuollon avohoidon etäkontakteista. Perusterveydenhuollon vastaanotoilla potilaat asioivat sairaanhoitajien ja muiden ammattihenkilöiden luona lähes kaksi kertaa useammin kuin lääkärin vastaanotoilla (THL 2024).
Tutkimusnäyttö tukee hoidon tarpeen arvioinnin hyötyjä
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen on kritisoinut Lääkärilehdessä, ettei hoitotyöntekijöiden tekemän hoidon tarpeen arvioinnin hyödyllisyydestä olisi minkäänlaista tutkimusnäyttöä.
Vuonna 2024 julkaistu järjestelmällinen katsaus (Chair ym. 2024) kuitenkin tukee hoidon tarpeen arvioinnin vaikuttavuutta. Hoitotyöntekijöiden tekemästä arvioinnista on saatavilla rajallisesti kansainvälistä tutkimusta, mutta olemassa oleva näyttö tukee hoitotyöntekijän toteuttaman arvioinnin hyötyjä erityisesti päivystysaikana. On syytä huomioida, että hoitotieteellinen tutkimus saa Suomessa ja kansainvälisesti tarpeisiin nähden niukasti rahoitusta, mikä rajoittaa mahdollisuuksia tuottaa näyttöä hoitotyön käytännön toimista.
Järjestelmälliseen katsaukseen kootun tutkimusnäytön mukaan päivystysaikana hoitotyöntekijän toteuttama hoidon tarpeen arviointi johtaa lääkärin toteuttamaa hoidon tarpeen arviointia todennäköisemmin siihen, että potilaiden tai soittajien huolet tulevat ratkaistuksi yhteydenoton aikana. Lisäksi päivystysaikana hoitotyön asiantuntijan tekemä hoidon tarpeen arvio johtaa harvemmin siihen, että potilas tarvitsi samana päivänä ajan perusterveydenhuollon lääkärille. Hoitotyöntekijän ja lääkärin toteuttaman hoidon tarpeen arvioinnin välillä ei havaittu eroa jatkohoito-, päivystys- tai sairaalakäyntien määrässä tai kuolleisuudessa, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.
Hoidon tarpeen arviointi osana kokonaisuutta
Hoidon tarpeen arviointia tai mitään muutakaan terveydenhuollon toimintatapaa ei tule nähdä taikanappina, joka ratkaisee kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliset ongelmat. Hoidon tarpeen arviointi on osa työkalupakkia, jolla pyritään kohdentamaan hoitoa tehokkaammin ja turvallisemmin. Se ei voi toimia, jos hoidon tarpeen arviointia tekevällä ammattilaisella ei ole tarjota riittäviä jatkohoidon resursseja (esim. lääkäriaikoja) niitä tarvitseville.
Tällä hetkellä perusterveydenhuollon ongelmakohtia yritetään ratkoa hoidonjatkuvuusmallin avulla. Se vähentäisi hoidon tarpeen arvioita ja lisäisi potilaan suorakontaktia omaan hoitavaan hoitotyön asiantuntijaan tai lääkäriin. Missään tulevaisuuden mallissa sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, ensihoitajien ja kätilöiden rooli ei sosiaali- ja terveydenhuollossa vähene.
Työnjaon kehittämistä tulee tehdä yhteistyössä
Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelmassa tähdätään terveydenhuollon työnjaon kehittämiseen ja selkiyttämiseen. Tämän vuoksi myös hoitotyön asiantuntijoiden työnkuvia tulee vahvistaa ja hyödyntää osaaminen täysimääräisesti, kun viedään eteenpäin hoidon jatkuvuusmallia ja uudistetaan perusterveydenhuollon rakenteita.
Terveydenhuollon toimintakäytäntöjä tulee arvioida kriittisesti ja kehittää ajantasaisen näytön pohjalta. Rakentava, järjestelmää eteenpäin kehittävä keskustelu on tervetullutta. Kehittämistyötä tulee kuitenkin tehdä monialaisesti yhteistyössä ja eri ammattiryhmien asiantuntemusta arvostaen huolellisen tutkimusnäytön arvioinnin pohjalta. Kestävä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen edellyttää, että kaikkien ammattiryhmien osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti – potilaan parhaaksi.
Kirjoittajat:
Kirsi Grym
Puheenjohtaja
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Anne Pauna
Toiminnanjohtaja
Suomen Sairaanhoitajat
Lähde:
Chair SY, Chien WT, Kendall S, Zang Y, Liu T, Choi KC. Effects of Telephone Consultation on Safety, Service Use, Patient Satisfaction, and Workload: Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Trials. Telemed J E Health. 2024 Feb;30(2):364-380. doi: 10.1089/tmj.2023.0002. Epub 2023 Aug 25. PMID: 37624630.