Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakimuutoksen terveydenhuollon kaksoistutkintoja koskevaan ammattikorkeakoululakiin. Lakimuutos lakkauttaa nykyiset terveydenhuollon kaksoistutkinnot päällekkäisyyksien karsimiseksi.
Hallituksen esitys lakimuutoksesta on annettu 8.1.2026. Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli asiaa viikoilla 7 ja 8. Lakimuutos etenee eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2028.
Lakimuutoksen mukaan terveydenhoitajakoulutus ei jatkossa ole enää oma itsenäinen tutkinto, vaan siitä tulee erilliseen sääntelyyn perustuva koulutus, joka suoritetaan sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi. Koulutuksen tavoitteellinen kesto on yksi lukuvuosi. Samalla jää kuitenkin mahdollisuus suorittaa koulutus myös nykyiseen tapaan yhtenäisenä kokonaisuutena yhdessä sairaanhoitajatutkinnon kanssa. Lakimuutosesityksessä ehdotetaan, että terveydenhoitaja (AMK) -tutkintonimike liitettäisiin osaksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (AMK).
Lakimuutosta on perusteltu koulutuspolkujen selkeyttämisellä ja sujuvoittamisella, ammattiin valmistumisen nopeuttamisella sekä työvoiman ja koulutusresurssien riittävällä kohdentamisella. Lakimuutosta perustellaan myös sillä, että se mahdollistaa jo valmistuneille sairaanhoitajille pätevöitymisen terveydenhoitajan tehtäviin ilman, että heidän tarvitsee suorittaa toista samantasoista korkeakoulututkintoa. Samalla suunnataan tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkoja niille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opinto-oikeutta samantasoiselle tutkinnolle.
Lakimuutos liittyy pääministeri Orpon hallitusohjelmaan, jossa tavoitteena on vähentää korkeakoulutuksen kasautumista ja vapauttaa resursseja ensikertalaisten opiskelijoiden käyttöön niin kutsutun yhden paikan säännön avulla. Samanaikaisesti hallitus haluaa vahvistaa jo korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen. Hallitusohjelmassa on myös sovittu kaksoistutkintojen sujuvoittamisesta modulaarisen koulutusrakenteen avulla, jotta tarvetta useiden samantasoisten tutkintojen suorittamiselle voitaisiin vähentää. Uudistuksen katsotaan tukevan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työtä koulutuksen kasautumisen vähentämiseksi että sosiaali- ja terveysministeriön tavoitetta helpottaa alan henkilöstöpulaa.
Terveydenhoitajaliitto on korostanut koko lakimuutoksen valmistelun ajan – ja viimeksi helmikuussa eduskunnan sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa – että terveydenhoitajan tutkinto on jo nykyisellään kaksoistutkinto, joka sisältää sairaanhoitajan koulutuksen kokonaisuudessaan. Sen vuoksi kyse ei ole päällekkäisestä koulutuksesta tai tarpeettoman pitkästä opintopolusta. Terveydenhoitajan koulutukseen pätevöitymisen voi tälläkin hetkellä suorittaa sairaanhoitajan koulutuksen jälkeen 60 opintopisteen laajuisena lisäkoulutuksena.
Terveydenhoitajaliiton lausunnon mukaan pitkät koulutuspolut eivät lyhennä terveydenhoitajien työuria. Terveydenhoitajat siirtyvät pääsääntöisesti työelämään jo noin 24-vuotiaina nelivuotisen tutkinnon suoritettuaan. Terveydenhoitajakoulutusta ei voi pilkkoa moduuleiksi, sillä oppiminen etenee kronologisesti ja käytännön harjoittelu vaatii aina sitä vastaavan teoreettisen osaamisen. Moduulirakenteeseen siirtyminen vaarantaisi lakisääteisten terveyspalvelujen laadun ja yhdenvertaisuuden. Terveydenhoitajien laaja-alainen osaaminen on välttämätöntä neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa, ja koulutuksen keventäminen tai pilkkominen vaarantaisi palvelujen yhdenvertaisuuden ja heikentäisi kansanterveyttä.
Terveydenhoitajakoulutuksen vetovoima on vahva ja läpäisy hyvä. Työttömyys alalla on vähäistä. Terveydenhoitaja-nimike on laajasti tunnettu ja tunnistettu. Koulutus ja nimike tulee säilyttää nykyisellään, jotta tärkeä ammatillinen osaaminen voidaan turvata jatkossakin. Ammattikorkeakoulujen riittävä perusrahoitus on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon osaavan henkilöstön varmistamiseksi.