Omalääkärimalli on jälleen nostettu yhdeksi ratkaisukeinoksi perusterveydenhuollon ongelmiin (HS 2.9., 5.9.). Omalääkärimalli lisää tutkitusti hoidon laatua ja vähentää kokonaiskustannuksia. Esimerkkiä omalääkärimallista on haettu esimerkiksi Virosta ja Tanskasta.
Tämä kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 10.9.2024.
Kun mallia sovelletaan Suomen terveydenhuoltoon, olisi hyvä huomioida Suomen nykyinen järjestelmä. Suomessa on jo pitkään pyritty hyödyntämään lääkärien ohella myös esimerkiksi sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien asiantuntijuutta osana moniammatillista tiimiä. Suurimman osan perusterveydenhuollon käynneistä toteuttavat nytkin muut kuin lääkärit. Siksi omalääkärimallin sijasta ehdotamme puhuttavan omatiimimallista.
Omatiimissä potilaan tai asiakkaan ensisijainen vastuutyöntekijä voisi hänen tarpeidensa mukaan olla lääkärin lisäksi myös muu sote-alan asiantuntija. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat suorittavat jo nykyisellään huomattavan vastuullista vastaanottotyötä, ja monen potilaan ongelma voi ratketa oman sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla tarvittaessa lääkäriä konsultoiden. On myös kustannusten näkökulmasta vaikuttavaa, kun aina ei tarvita välttämättä lääkärin vahvaa työpanosta potilaan asioiden eteenpäin viemiseksi.
Sanat ja puhetavat rakentavat käsitystämme ympäröivästä maailmasta ja viestivät arvostuksen kohteista. Omatiimimalli korostaisi tiimityön merkitystä perusterveydenhuollossa.
Se myös häivyttäisi ajatusta siitä, että palvelujärjestelmän onnistuminen (tai epäonnistuminen) riippuisi vain yhdestä ammattiryhmästä. Puhumalla omatiimimallista voimme korostaa ja tuoda ymmärrettäväksi sen arvokkaan työn, mitä eri alojen sote-ammattilaiset perusterveydenhuollossa tekevät.
Kirsi Grym
puheenjohtaja
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Vilhelmiina Lehto-Niskala
puheenjohtaja
Akavan sairaanhoitajat ja Taja
Tiina Mäkinen
puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit