Terveydenhoitajaliitto katsoo, että terveydenhoitajakoulutus tulee jatkossakin toteuttaa lääkärikoulutuksen tavoin lakisääteisenä ja terveydenhoitajan tutkintotodistuksen tuottavana kaksoistutkintona. Tämän olemme tuoneet toistuvasti esiin myös meneillään olevan ammattihenkilölain uudistamisen yhteydessä.
Terveydenhoitajaliitto antoi elokuun lopussa lausunnon ministeriön lausuntopyyntöön, joka käsitteli sosiaali- ja terveydenhuollon kaksoistutkintojen uudistamista. Näkemyksemme on, että oppisisältöjen määrittelemisen ja ammattiin laillistamisen lisäksi laissa tulee jatkossakin varmistaa terveydenhoitajien valmistuminen laissa säädeltyyn terveydenhoitajan ammattitutkintoon koulutusmallista riippumatta. Parhaiten voimme varmistaa terveydenhoitajan ammatin säilymisen myös tulevaisuudessa, kun lakisääteinen tutkintonimike systemaattisesti säilyy niin ammattikoskeakoululaissa kuin päivitettävässä ammattihenkilölain- säädännössäkin. Nykyisessä ammattikorkeakoululaissa käsite kaksoistutkinto on ollut ainakin vuodesta 2014 lähtien ja lain 11 pykälässä määritellään tarkemmin ammattikorkeakoulututkinnot ja niiden perusteet.
Terveydenhoitajan ammatti syntyi yli 100 vuotta sitten kansallisiin tarpeisiin, ja koulutus kehittyi ainutlaatuiseksi kaksoistutkinnoksi, josta valmistuva on sekä sairaanhoitaja- että terveydenhoitajatutkinnon suorittanut ja laillistettu sekä sairaanhoitajana että terveydenhoitajana.
Terveydenhoitajaliitto pitää tärkeänä, että terveydenhoitajatutkinto on jatkossakin mahdollista suorittaa sairaanhoitajatutkinnon kanssa samanaikaisesti ns. kaksoistutkintona (240 op). Näin ammattikorkeakoulut voivat toteuttaa terveydenhoitajakoulutuksen nykyiseen tapaan opetussisällöiltään integroituneessa koulutusohjelmassa.
Lisäksi ammattikorkeakouluissa on jo nykyisin ollut mahdollisuus hakeutua sairaanhoitaja-, kätilö- tai ensihoitajakoulutuksen jälkeen suoritettavaan terveydenhoitajatutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen (60 op), josta jatkossa tulisi myös laissa säädeltyä koulutusta. Näemme tärkeänä, että sairaanhoitajatutkinnon suorittaneiden kouluttautuminen terveydenhoitajaksi, ensihoitajaksi tai kätilöksi tulee olla mahdollista, jotta koulutuspolut pysyvät sujuvina, ja esimerkiksi terveydenhoitajatutkinnon kokonaispituus ei poikkea nykyisestä. Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut poistaa päällekkäisiä tutkintokoulutuksia, ja siksi onkin hyvä muistaa, että terveydenhoitajatutkinnon kohdalla kyse ei ole missään vaiheessa ollut kahdesta päällekkäisestä tutkinnosta, vaan edellä mainittujen koulutusten (sairaanhoitaja, kätilö, ensihoitaja) jälkeisistä jatko-opinnoista, jotka yhdessä aiemmin suoritetun tutkinnon kanssa muodostavat terveydenhoitajan tutkinnon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon korkeakoulutuksen kehittämishankkeen (Soteko) loppuraportin mukaisesti terveydenhoitajatutkinnon koulutuspituudet ehdotettiin säilytettäväksi entisellään, ja jatkossakin koulutukseen katsottiin sisältyvän sekä sairaanhoitajaksi että terveydenhoitajaksi laillistaminen. Tämä nähtiin Terveydenhoitajaliitossa kannatettavana vaihtoehtona.
Nyt lausunnolla olleen lakiesityksen mukaan tulevaisuudessa kyseessä olisi kuitenkin terveydenhoitajakoulutus, ei lakisääteinen terveydenhoitajatutkinto, ja sitä emme voi pitää perusteltuna.
Tutkintonimikkeessä ei kyse ole vain merkityksettömästä sanallisesta eroavaisuudesta, vaan keskeisestä merkityserosta. Koulutus voi olla teoreettista tai käytännöllistä ja se voi johtaa tai olla johtamatta tutkintoon, mutta tutkinto on aina suoritettu koulutus, joka todistaa osaamisen tietyllä alalla. Tutkinto on virallinen todistus suoritetusta opintojen kokonaisuudesta, joka osoittaa tietyn osaamisen ja antaa usein kelpoisuuden jatko-opintoihin tai tiettyihin työtehtäviin.
Terveydenhoitajatutkinto sekä terveydenhoitajan ammatti ovat vuosien saatossa herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja ammattiin on käyty tutustumassa eri puolilta maailmaa. Erityisesti kiinnostusta on herättänyt se, että Suomessa kyseessä on lakisääteinen kaksoistutkinto, josta valmistuu laaja-alaisia ja tasavertaisen osaamisen omaavia, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ammattilaisia riippumatta siitä, missä päin Suomea tutkinto on suoritettu. Jo pidempään on keskusteltu myös siitä, voisiko suomalainen terveydenhoitajan koulutus olla vientituote, suomalainen innovaatio, jota voisimme viedä maailmalle. Lisäksi on myös hyvä muistaa, että Suomen lainsäädännön mukaisesti tiettyihin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tehtäviin, kuten neuvola ja kouluterveydenhuolto, edellytyksenä on terveydenhoitajan koulutus.
Koulutuksen ja ammatillisen osaamisen vertailtavuus ja tasalaatuisuus edellyttää mahdollisimman tarkasti säädeltyjä oppisisältöjä ja laissa määriteltyjä harjoittelumahdollisuuksia. Mikäli kyseessä ei jatkossa olisi lakisääteinen tutkinto, kuten kaksoistutkintouudistusta käsittelevässä lakiluonnoksessa on esitetty, saattaisi se helpottaa koulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun toteutusta, mutta johtaisi samalla terveydenhoitajan ammatin näkökulmasta moniin haasteisiin. Tähän asti myös koulutusten rahoitus on ollut sidottu suoritettujen tutkintojen määrään. Terveydenhoitajatyön tarve on kuitenkin ilmeinen, koulutus on vetovoimaista ja koulutuksen läpäisevyys hyvä, joten itse rahoitusmekanismilla tuskin olisi suurtakaan vaikutusta tarvittavaan rahoitukseen.
Haasteet eivät kuitenkaan poistu, vaikka rahoitus pystyttäisiin jatkossa turvaamaankin ilman tutkintoon johtavaa koulutusta. Työnantajille on elintärkeää tietää, että terveydenhoitajan tutkinnon suorittanut ammattilainen on saanut saman osaamisen ja suorittanut koulutukseen kuuluvat käytännön harjoittelut opiskelupaikasta tai opiskelutavasta riippumatta. Tämä on tärkein tieto myös työpaikkaa hakevalle ammattilaiselle sekä alan opintoja suorittavalle opiskelijalle. Myös asiakkaalla on oikeus tietää, millaisen koulutuksen häntä hoitavat terveydenhoitajat ovat saaneet.
Tämä kaikki voidaan nyt ja tulevaisuudessa parhaiten turvata sillä, että terveydenhoitajat saavat koulutusmallista riippumatta tutkintotodistuksen valmistumisesta terveydenhoitajan tutkintoon, kaksoistutkintoon, joka sisältää myös sairaanhoitajan tutkinnon.
Olkaamme ylpeitä suomalaisesta terveydenhoitajan kaksoistutkinnosta!
Lisätiedot:
puheenjohtaja Kirsi Grym, puh. 050 564 7300, kirsi.grym@terveydenhoitajaliitto.fi