Verovähennysoikeuden poistaminen heikentäisi muun muassa työntekijöiden asemaa, järjestäytymistä sekä loisi hallinnollista epäselvyyttä.
Hallituksen esitysluonnos on monin tavoin ristiriidassa hyvän verojärjestelmän periaatteiden kanssa. Ehdotetulla työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamisella on monia vaikutuksia ja seurauksia, joita ei ole esityksen perusteluissa arvioitu:
- Suomi on sitoutunut kansainvälisen työjärjestön ILOn periaatteisiin edistää työmarkkinaosapuolten järjestäytymistä, mutta nyt tehty ehdotus on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa.
- Työmarkkinajärjestön jäsenmaksu on luonteeltaan selkeästi tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuva meno. Järjestöt vaikuttavat suoraan jäsentensä tulonmuodostukseen työehtoja neuvottelemalla, jäsenistön neuvonnalla ja oikeusturvalla mahdollisissa riitatilanteissa. Työmarkkinajärjestön jäsenmaksu täyttää näin ollen luonnollisten vähennysten kriteerit.
- Työmarkkinajärjestön jäsenmaksun muuttaminen verotuksessa vähennyskelvottomaksi olisi hyvin poikkeuksellinen verosanktio. Vastaavia ei henkilöverotuksessa ole. Valtion verotulojen kasvattaminen ei yksinään oikeuta poikkeamaan verotuksen keskeisistä periaatteista.
- Esitysluonnoksen keskeisenä ongelmana on myös työmarkkinajärjestön käsitteen rajaaminen yksiselitteisesti. Esitysluonnoksessa ei kyetä selkeästi ja oikeudenmukaisesti rajaamaan, mitä järjestöjä verovähennysoikeuden poisto koskisi ja mitä ei. Esityksestä koituisi vähintään tulkintaepäselvyyksiä ja hallinnollista taakkaa aiheuttavia selvittelyjä sekä mahdollisesti lukuisia oikeusriitojakin.
Tavoiteltava lisäverokertymä on saavutettavissa muilla, neutraaleilla tavoilla verotuksen nykyisiä elementtejä käyttäen.
Lisätiedot
neuvottelupäällikkö Harri Liikkanen, harri.liikkanen@terveydenhoitajaliitto.fi, puh. 040 566 5715