Päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta kohdentuu erityisesti naisvaltaiseen sote-sektoriin, jossa tutkitusti aikuiskoulutustuki on ollut keskeinen jatko-opiskelun mahdollistanut tekijä. Terveydenhoitajaliitto vastustaa hallituksen esitystä lakkauttaa aikuiskoulutustuki.
Aikuiskoulutustuen lakkautus on ristiriidassa hallitusohjelman työllisyyttä ja koulutustason nostoa parantavien tavoitteiden kanssa. Tuen mahdollinen poistaminen heikentää oleellisesti mahdollisuuksia pätevöityä esimerkiksi alan opettajaksi tai edetä asiantuntija- ja esihenkilötehtäviin. Terveydenhoitajaliitto kantaa suurta huolta siitä, miten koulutuksen ja jatko-opintojen käy tulevaisuudessa, jos terveydenhoitajat eivät enää aikuiskoulutustuen poistuttua uskaltaudu taloudellisen tilanteensa vuoksi hakeutumaan jatkokoulutuksiin. Mistä löytyy jatkossa sote-sektorille terveydenhoitajatyön substanssin tuntevia esihenkilöitä ja johtajia tai tutkintokoulutukseen terveydenhoitajan ammatin tuntevia opettajia? Välillisesti tuen lakkauttaminen heikentää myös alan pito- ja vetovoimaa sekä työvoiman saatavuutta.
Nykyisen hallituksen toimesta aikuiskoulutustuki on siis päätetty lakkauttaa ja etsiä sille korvaavia vaihtoehtoja. Korvaavat vaihtoehdot tai päätös niistä tulisi näkemyksemme mukaan olla olemassa jo ennen nykyisen aikuiskoulutustuen päättymistä, ja ainakaan tällä hetkellä ei tämän tyyppisiä korvaavia vaihtoehtoja ole olemassa. Asia on työ- ja elinkeinoministeri Arto Satosen työryhmän vastuulla ja sen näkemys on, että tulevaisuudessa jatkokoulutus hankittaisiin työn ohessa ja lainarahan turvin opiskellen. Tavoitteena on ollut myös koulutuspolkujen lyhentyminen, työvoiman saatavuuden parantuminen ja se, että voitaisiin vähentää useamman samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää. On kuitenkin hyvä muistaa, että ns. kaksoistutkintojen (esim. terveydenhoitajan tutkinto) kohdalla kyse ei ole toisen/uuden korkeakoulututkinnon opiskelusta, vaan työssä lakisääteisesti vaaditun ammattitutkinnon hankkimisesta tilanteessa, jossa henkilöllä on taustalla terveydenhoitajatutkinnon vaatima sairaanhoitajan ammattitutkinto.
Terveydenhoitajaliitto ei kannata jatko-opintojen rahoittamista lainarahalla. Täydennys- ja jatkokoulutukseen hakeutuvat henkilöt ovat usein perheellisiä ja toimivat jo tällä hetkellä kuormittavissa työtehtävissä, jolloin lainarahalla opiskelu johtaisi jatkossa kohtuuttoman kuormittavaan elämäntilanteeseen. Kuitenkin juuri nykyisen työn ja elämäntilanteen kuormittavuus on saattanut olla yksi syy jatkokoulutukseen hakeutumiseen. Keskeisiä muita jatkokoulutukseen hakeutumisen syitä terveydenhoitajien kohdalla ovat olleet uralla eteneminen ja ammatillisen osaamisen laajentaminen.
Terveydenhoitajaliiton näkemyksen mukaan aikuiskoulutustuki tulee säilyttää, sillä osaamisen uudistamista tarvitaan kaikissa ikäluokissa sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Aikuiskoulutustuki on erinomainen keino pitää työikäiset töissä, joten se tukee parhaiten hallituksen koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Aikuiskoulutustuen säilyttäminen on siten sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Aikuiskoulutustuella on lisäksi tärkeä merkitys työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle.
Kirjoittajat
