Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutosta lakiin, jossa säädetään terveydenhuollon kaksoistutkinnoista. Lakia ollaan muuttamassa muun muassa siten, että terveydenhoitajakoulutus ei jatkossa olisi enää oma itsenäinen terveydenhoitajan tutkintokoulutus. Terveydenhoitajaliitto terveydenhoitajakoulutuksen ja ammatin ylimpänä edunvalvojana on vastustanut jyrkästi tekeillä olevaa lakimuutosta.
Lakiesityksessä esitetään, että terveydenhoitajakoulutusta voitaisiin jatkossa toteuttaa asetuksen mukaisesti kahdella tavalla. Joko yhtenäisenä 240 opintopisteen terveydenhoitajakoulutuksena sairaanhoitajaopintoihin integroituna tai erikseen suoritettavana 60 opintopisteen koulutuksena niille, joilla on jo sairaanhoitajan (ml. ensihoitajat ja kätilöt) koulutus. Esityksen perusteluiksi on ilmoitettu koulutuspolkujen sujuvoittaminen, ammattiin valmistumisen nopeuttaminen ja käytettävissä olevien resurssien riittävyys.
Asetusluonnoksessa todetaan, että terveydenhoitajakoulutuksen tavoitteena on perehdyttää terveydenhoitaja alansa tieteelliseen tietoon ja tiedonhankintaan ja näyttöön perustuvaan terveydenhoitajatyöhön ja päätöksentekoon, antaa hänelle valmiudet terveydenhoitajan ammatissa toimimiseen ja jatkuvaan ammattitaidon ylläpitämiseen ja alan kehittämiseen sekä toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
Terveydenhoitajakoulutus antaa valmiudet toimia itsenäisesti ja moniammatillisessa yhteistyössä väestön terveyden edistämiseksi seuraavilla osaamisalueilla yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla:
1) terveyttä edistävä terveydenhoitajatyö;
2) lasta odottavan perheen, lapsen, kouluikäisen, nuoren ja hänen perheensä, työikäisen ja hänen yhteisönsä sekä ikääntyvän ja hänen perheensä terveydenhoitajatyö; ja
3) terveellisen ja turvallisen ympäristön edistäminen sekä tartuntatautien ehkäisy ja hoito.
Terveydenhoitajaliitto katsoo, että edm. asetuksen mukainen oppisisältöjen kokonaisuus harjoitteluineen tulee jatkossakin edellyttää terveydenhoitajaksi valmistuvalta.
Asetusluonnoksen mukaan terveydenhoitajan koulutus liitettäisiin osaksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa ja asetustekstin mukaan tutkintonimikkeenä olisi sairaanhoitaja (amk). Nyt lokakuun lopulla ministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa on selvinnyt, että terveydenhoitajan koulutuksesta myönnettäisiin kuitenkin myös tutkintonimike terveydenhoitaja (amk). Tutkintonimike kirjauksesta ei ollut mainintaa lausunnolla olleessa asetustekstissä.
– Terveydenhoitajan tutkintonimike tulee säilyä koulutusmuodosta riippumatta niin ammattikorkeakoululaissa kuin ammattihenkilölaissakin, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym painottaa.
Terveydenhoitajaliitto ja Terveydenhoitajaliiton yhdistykset ovat kampanjoineet syksyn aikana näkyvästi terveydenhoitajan tutkintokoulutuksen puolesta. Terveydenhoitajakoulutus on ollut ja on edelleen veto- ja pitovoimainen. Koulutuksen hakijamäärät aloituspaikkaa kohden on hyvät, valmistumisprosentti on erinomainen ja koulutus suoritetaan pääsääntöisesti tavoiteajassa.
– Olemme hyvin pettyneitä siihen, että terveydenhoitajan koulutus ei tule säilymään omana itsenäisenä tutkintokoulutuksena. Meillä on kuitenkin täysi luotto siihen, että jatkossakin Suomessa koulutetaan maailman osaavimmat ja ammattitaitoisimmat terveydenhoitajat, kuten on tehty viimeisen sadan vuoden ajan, toteaa Grym.
Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2028. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tutkintonimikkeellä terveydenhoitaja (AMK) takaa jatkossakin terveydenhoitajien ammatillisen laillistuksen.