Terveydenhoitajaliitto on ottanut kantaa Keski-Uusimaa-lehdessä julkaistuun artikkeliin "Keusote ei tee koululaisten lakisääteisiä lääkärintarkastuksia – näin ylilääkäri kommentoi tilannetta". Teksti on julkaistu 12.5. lehden Pääkirjoitus & mielipide -palstalla.
Keski-Uusimaa uutisoi 6.5.2023 Keusoten tekemättömistä lakisääteisistä kouluterveydenhuollon lääkärintarkastuksista. Niukkoja lääkäriresursseja on alueella jouduttu kohdentamaan ja priorisoimaan mm. lasten tarkkaavaisuushäiriöiden selvittämiseen ja hoitoon sekä mielenterveyden haasteisiin vastaamiseen. Kouluterveydenhoitajat ovat kuitenkin pystyneet toteuttamaan lakisääteisiä terveystarkastuksia.
Mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta annetun asetuksen (338/2011) mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille vuosiluokille sekä myös yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja tai lääkäri. Laajan terveystarkastuksen (1., 5. ja 8. luokka) tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa.
Asetuksen tarkoituksena on ollut varmistaa, että ennaltaehkäisevässä työssä siirrytään rutiininomaisista seulontatutkimuksista ja suoritteisiin painottuvasta työstä vaikuttavan ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja terveyden edistämisen toteuttamiseen. Erityisesti niukkojen henkilöstöresurssien aikana tulee kiinnittää huomioita tehdyn työn vaikuttavuuteen, ei kirjattujen suoritteiden määrään. Vain vaikuttavasti tehdyllä työllä voimme saavuttaa ennaltaehkäisevälle työlle asetut tavoitteet: sairauksien ennaltaehkäisyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.
Koronapandemia rapautti yhdenvertaisuutta palvelujen saannissa, kun erityisesti kouluterveydenhuollon palveluita vähennettiin. Tällöin myös kouluterveydenhuollon ammattilaisten työ lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä ja tukemisessa keskeytyi. Hyvä asia Keusotessa kirjoituksen mukaan on, että kouluterveydenhoitajat ovat pystyneet pandemian jälkeen jälleen tekemään työtään asetuksen mukaisesti, varmistaen omalta osaltaan palvelujen yhdenvertaisen toteutumisen ja hoidon jatkuvuuden. Hoidon jatkuvuus onkin yksi keskeinen tekijä varhaisessa tuen tarpeiden tunnistamisessa ja oikea-aikaisessa hoitoon ohjauksessa. Huomioitavaa on, että palvelusetelit eivät korvaa hoidon jatkuvuutta ja sen tutkitusti mukanaan tuomaa hoidon vaikuttavuutta.
Kirjoituksessa nostettiin esiin, kuinka koko sote-ala on murroksessa. Valitettavasti turvautumalla tähän mantraan ja kohdentamalla sen verukkeella niukat resurssit korjaavaan työhön emme käännä laivan kurssia hyvinvointi- ja terveyserojen kasvun torjumiseksi, saati hillitse sote-palveluiden kustannusten nousua. Tällainen pikainen laastarointi ei ole kestävä ratkaisu sen enempää yhteiskunnan, lasten, nuorten ja heidän perheidensä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöidenkään näkökulmasta.
Kouluterveydenhuollon palveluita on kehitetty ja niitä tulee jatkossakin kehittää tutkittuun tietoon perustuen vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeita. Säädösten vastaisella tavalla järjestettyjen palveluiden huonoon vaikuttavuuteen vetoamalla ei pidä romuttaa koko palvelua. Se on lyhytnäköistä toimintaa.
Artikkeli on osoitteessa https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/5903164 (maksumuurin takana).
Mielipide on osoitteessa https://www.keski-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/5923338 (maksumuurin takana).