Puhujaesittelyt

Linnea Karlsson: Yhteisön ja vuorovaikutuksen merkitys lapsen aivojen kehitykselle Linnea on lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, joka toimii Turun yliopistossa kansanterveystieteen oppiaineessa väestötutkimuksen professorina. Hän johtaa monitieteistä FinnBrain-tutkimusryhmää, joka tutkii lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyviä tekijöitä erityisesti varhaisen stressin näkökulmasta. Avajaisluennossa käsitellään vuorovaikutuksen ja muiden ympäristötekijöiden mahdollisuuksista puskuroida liiallisen stressialtistuksen terveyshaittoja.
Sofia Lindqvist: Monimuotoisten perheiden kohtaaminen terveydenhoitajan työssä Kehittämispäällikkö, Monimuotoiset perheet -verkosto

Sofia on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Hänen työtehtäviinsä kuuluu koota, tuottaa ja levittää tietoa monimuotoisista perheistä palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan kehittämisen tueksi. Sofia on aiemmissa työrooleissaan vaikuttanut mm. korkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluihin ja tehnyt mielenterveyden edistämistyötä. Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteinen vaikuttamistyötä tekevä verkosto, joka edustaa lapsiperheitä, jotka eri tavoin eroavat oletetusta.

Heidi Parisod: Tutkimusnäyttö terveydenhoitajatyön perustana Tutkimusjohtaja, Hoitotieteen tutkimussäätiö (Hotus)

Heidi on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja terveystieteiden tohtori. Hoitotieteen tutkmuskeskuksen lisäksi hän toimii myös Suomen JBI yhteistyökeskuksen ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen johtajana. Hänen työtehtävänsä kohdentuvat näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen muun muassa kansallisten Hotus-hoitosuositusten laadinnan sekä näyttöön perustuvien hoitotyön käytäntöjen kehittämisen ja toteutumisen arvioinnin näkökulmista.

Sari Kivimäki: Toimiva ja tavoitteellinen yhdyspintatyö eri ammattilaisten kesken Asiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö

Sari toimii asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön Toimintakyky ja yhteiset palvelut -osastolla. Sari toimii terveydenhuollon ja liikkumisen edistämisen yhdyspinnalla. Sari toteuttaa hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman Liikunnan ja ravitsemuksen edistäminen hyvinvointialueilla ja niiden yhdyspinnalla -toimenpidettä. Tähän kuuluu laajasti hyte-yhteistyön vahvistaminen, kuten palveluohjauksen ja -ketjujen vahvistaminen, sekä ammatillisen osaamisen vahvistaminen sekä yhdyspintatyön näkyvyys hyvinvointiraportoinnissa.

Kim Kannussaari: Ajankohtaista huumeista Erityisasiantuntija, EHYT ry

Kim on huumetyön erityisasiantuntija EHYTistä. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus huumeisiin liittyvien koulutusten pitämisestä sekä huumepolitiikkaan vaikuttamisesta.

Tuija Tammelin: Liikkuminen osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia Johtava tutkija, Likes

Tuija työskentelee johtavana tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesillä. Tutkimusaiheet liittyvät liikkumiseen, hyvinvointiin ja oppimiseen sekä niiden edistämiseen elämänkulun eri vaiheissa. Hän soveltaa tutkittua tietoa liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi Liikkuvassa varhaiskasvatuksessa, koulussa ja opiskelussa.

Nina Strömberg: Ajankohtaista lasten ja nuorten rokottamisesta Asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Työskentelen asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa Terveysuhkien torjunta -yksikössä kansallisen rokotusohjelman ohjaamisessa, tukemisessa ja kehittämisessä. Taustaltani olen terveydenhoitaja.

Pia Suvivuo: Ajankohtaista neuvolatyöstä ja katsaus tulevaan Erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö

Pia on terveydenhoitaja, terveysalan opettaja ja terveystieteiden tohtori. Hän työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) erityisasiantuntijana ja on ollut vastuuvalmistelijana meneillään olevassa neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säädösvalmistelussa. Hän on toiminut STM:ssä neuvolan ja kouluterveydenhuollon asiantuntijatehtävissä ja nykyisin myös hoitotyön ammattihenkilöitä koskevien asioiden erityisasiantuntijana. Työuraan on kuulunut hoitotyön opetus- ja johtamistehtäviä sekä monipuolista sote-palveluiden kehittämistyötä.

Johanna Lindstedt: Isä/puoliso ja raskausaika ja isä/puoliso neuvolan asiakkaana PsT, psykologi, Turun yliopisto

Johanna työskentelee vanhemmuuden siirtymävaiheeseen ja varhaisiin perhesuhteisiin keskittyvän tutkimuksen parissa. Hän on erityiseti perehtynyt isyyden psykologiaan ja varhaisen vuorovaikutuksen tutkimusmenetelmiin. Väitöstutkimus keskittyi isä-lapsisuhteen rakentumiseen raskausajasta eteenpäin ja selvitti suhteen merkitystä muiden perhesuhteiden sekä lapsen kehityksen näkökulmasta.

Marke Hietanen-Peltola: Ajankohtaista kouluterveydenhuollosta Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Marken työ pitää sisällään opiskeluhuoltopalvelut ja erityisesti kouluterveydenhuollon kansallisen seurannan, kehittämisen ja ohjauksen. Hänellä on pitkä kokemus koululääkärin työstä. Muuta: Yleislääketieteen erikoislääkäri, lastenneuvola ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys, perhelääkäri.

Johanna Jahnukainen: Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, TtM, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Johanna työskentelee opiskeluhuoltopalvelujen tiimissä ja hänen asiantuntijuusalueena on opiskeluterveydenhuolto, sen ohjaus ja kehittäminen. Johanna on työskennellyt pitkään koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajana ja jatko-opiskelujen myötä terveydenhuollon palvelujen kehittämisen parissa. Tällä hetkellä Johannan työpöydällä on hallitusohjelman mukaiseen uudistukseen liittyvät tehtävät koskien toisen asteen opiskeluterveydenhuollon ja kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksen yhdistämistä.

Tommi Vasankari: Suomalaisten toimintakyky nyt ja tulevaisuudessa Lääketieteen tohtori, johtaja, UKK-instituutti
Emilia Huvinen: Hormonien heiteltävissä – miten tukea naisten terveyttä ehkäisystä painonhallintaan ja vaihdevuosiin? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT, Naistentautien ja synnytysopin dosentti

Emilia Huvinen on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja dosentti, sekä Suomen lihavuustutkijat ry:n hallituksen jäsen. Lihavuuteen ja diabetekseen keskittyvän tutkimuksen lisäksi hän tekee käytännön kliinistä työtä gynekologian ja naisten lihavuuden parissa. Tiedeviestintä on myös hänen sydäntään lähellä – vuonna 2024 julkaistiin hänen tietokirjansa Paskat geenit? ja tuore podcast ”Naisten vuoro” on myös vapaasti kuunneltavissa. Hän luennoi ahkerasti, toimii konsulttina kansainvälisille lääkeyritykselle, ja vaikuttaa aktiivisesti keskittyen naisten terveyden parantamiseen.

Anniina Kainalainen: Työpaikkaselvitys pähkinänkuoressa Ylilääkäri, Työterveyslaitos

Anniina on koulutukseltaan työterveyshuollon erikoislääkäri ja työskentelee Työterveyslaitoksella. Hän vastaa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen sisältyvän Työterveyslaitosjakson käytännön toteutuksesta Turussa sekä jaksoa suorittavien erikoistuvien lääkäreiden potilastyön ohjauksesta TYKS:n työlääketieteen poliklinikalla. Lisäksi hän toimii kouluttajalääkärinä työterveyshuoltoon pätevöittävässä moniammatillisessa koulutuksessa ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alueellisena TYÖOTE-mallin kehittäjänä.

Elina Santala: Neuromonimuotoisuus työelämän rikastuttajana – terveydenhoitajan rooli neurokirjolaisten tukemisessa elämän eri vaiheissa Lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Elina on lehtori ja terveydenhoitaja, joka työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa opetus- ja kehittämistehtävissä. Osana työtään hän toimii projektipäällikkönä NeuromonimuotoisuudenVoima-hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa neurokirjolla olevien työllistymismahdollisuuksia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Petteri Harjuvaara: Ajoterveyden arviointi Erityisasiantuntija, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Petteri on pitkän linjan sote- ja hallintoammattilainen, joka on toiminut erilaisissa rooleissa terveydenhuollossa jo 30 vuoden ajan. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Petteri on kokenut kouluttaja, joka ohjaa terveydenhuollon, turvallisuusalan sekä logistiikan ammattilaisia ja opiskelijoita arvioimaan ajoterveyttä ja toimintakykyä liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Iina Ranta: Ikääntyvät ja alkoholi Aikuisten ehkäisevän päihdetyön asiantuntija, EHYT ry

Iinalla on monipuolinen kokemus terveyden edistämisestä, mikä välittyy vahvasti niin koulutuksissa kuin kohtaamisissakin.

Carita Niemistö: Diabeetikon jalkahaavat – ehkäisy ja hoito Terveydenhoitaja, diabeteshoitaja

Carita työskentelee Varsinais-Suomen hyvinvointialueella perusterveydenhuollossa aikuisten diabetesta sairastavien potilaiden hoidon parissa. Hän on Diabeteshoitajat ry:n hallituksen ja koulutustoimikunnan jäsen sekä opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa kliiniseksi asiantuntijaksi (terveydenhoitaja YAMK) omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyön linjalla. Hänen erityinen kiinnostuksenkohteensa on diabeettisten jalkahaavojen ennaltaehkäisy, sillä sen avulla voidaan vähentää merkittävästi potilaiden terveyshaittoja sekä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Heli Kallio: Diabeetikon jalkahaavat, ehkäisy ja hoito Asiantuntijasairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja, Varha ja Tyks

Heli työskentelee Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Tyksissä haavahoitajana, jossa hän pitää itsenäistä vastaanottoa hoitaen niin akuutteja kuin kroonisia haavoja sairastavia potilaita. Kliinisen työn ohella Heli on toimii erilaisissa toimikunnissa, joissa edistetään ja kehitetään haavanhoitoa. Hän toimii myös haavanhoidon kouluttajana koko hyvinvointialueella. Heli on Suomen Haavanhoitoyhdistys ry:n kunniapuheenjohtaja ja toimii tällä hetkellä hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässä.

Kirsi Lappalainen: Työttömien terveystarkastukset Terveystieteiden tohtori, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos

Kirsillä on vankka asiantuntemus ja kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta, erityisesti työkyvyn tukemisesta ja työterveyshuollosta. Hänen väitöskirjansa käsitteli työttömien terveydenhuoltoa siihen liittyviä verkostoja ja työkykyä. Hän on työskennellyt myös sosiaali- ja terveysministeriössä erityisasiantuntijana. Työtehtäviin Työterveyslaitoksella kuuluvat tutkimus- ja kehittämisprojektit sekä erilaiset asiantuntijatehtävät, esimerkiksi toimiminen Työterveyslaitoksen Kuopion toimipisteen aluevastaavana.

Anette Palssa: Ravitsemussuositukset herättävät tunteita – miten ammattilainen tukee muutoksessa? Laillistettu ravitsemusterapeutti, työnohjaaja (STOry) ja kouluttaja

Anettella on yli 20 vuoden kokemus ravitsemus- ja terveysalalta, ja on toiminut laaja-alaisesti asiakastyötä tehden, asiantuntijana erilaisissa projekteissa ja kouluttajana eri ammattiryhmille. Anetten erityisosaamista ovat syömiskäyttäytymisen haasteet, kuten tunnesyöminen, syömishäiriöt ja lihavuuden hoito, mutta työhön kuuluu myös laaja-alaisesti ravitsemusohjaus, työhyvinvoinnin tukeminen ja keho-mieliyhteydenhuomioiminen ohjauksessa. Anette luennoi Terveydenhoitajapäivillä uusista suomalaisista ravitsemussuosituksista, ja erityisesti siitä, miten suositukset voidaan tuoda käytäntöön terveydenhoitajan työssä – asiakaslähtöisesti, arjen realiteetit huomioiden ja vuorovaikutteisesti. Esityksessä nostetaan ravitsemussuosituksista esille teemoja, jotka ovat merkityksellisiä, olipa asiakkaana lapsi, perhe tai aikuinen. Anette on pitänyt yli 600 koulutus- ja luentotilaisuutta eri alojen ammattilaisille. Koulutuksiin ja luennoille osallistujat ovat arvostaneet käytännönläheistä, lämminhenkistä ja oivalluttavaa otettani.

Emilia Kujala: Tehokkuuden taikaa vai silkkaa suorittamista – miten jaksaa 2020-luvun työelämässä? Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi (VTM) ja tietokirjailija

Joka neljäs suomalainen työkäinen kärsii työuupumuksen oireista. Työelämän murros ja kiihtyvä tahti vaatii taitoja ja tehokkuutta paitsi työn tekemisen tavoissa myös palautumisessa. Samaan aikaan monet ovat väsyneitä ja pettyneitä työhyvinvointipuheeseen, jossa vastuu omasta jaksamisesta sälytetään työtekijöille, mutta mikään työympäristössä ei muutu. Psykoterapeutti ja mielenterveysvaikuttaja Emila Kujala tarjoilee puheenvuorossaan raikkaita ja kriittisiäkin näkökulmia vallitsevaan työhyvinvointikeskusteluun. Hän uskoo, että palautumisvinkkilistojen sijaan 2020-luvun työelämä kaipaa kipeästi rakennemuutosta, joka luo edellytykset sille, että työssä voi voida hyvin ja työnsä voi tehdä hyvin.