Kuulopäivästä 3.3. alkunsa saanutta valtakunnallista, Kuuloliiton lanseeramaa kuuloviikkoa vietetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kuuloviikolla kiinnitetään erityistä huomiota kuulonkuntoutuksen jonoihin. Monin paikoin jono ensikojekuntoutukseen on yli hoitotakuun määräajan, ja kuulokojeiden uusijat joutuvat odottamaan kuulontutkimusta ja uusia kojeita pitkään. Tätä tilannetta vasten voidaan kysyä: toteutuuko kuulonkuntoutus oikea-aikaisesti?
WHO:n Maailman kuulopäivä 3.3. rohkaisee yksilöä kuuloterveydestä huolehtimiseen kaikissa elämän vaiheissa ja kannustaa yhteiskuntaa parantamaan oikea-aikaisen kuulonkuntoutuksen saatavuutta. WHO:n keskeiset viestit liittyvät kuulonkuntoutukseen ja vapaa-ajan meluun. Kuulonkuntoutuksen tarve kasvaa, jolloin kuulonalenemasta kärsivien varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen kuntoutus on tärkeää. Vapaa-ajan melun riskit, nuorilla erityisesti pelaamiseen ja musiikin kuunteluun liittyen, ovat suuret, jolloin turvallinen kuuntelu ja kuulonsuojaus sekä tietoisuuden lisääminen niistä on tärkeää. Samat viestit pätevät myös Suomessa. Kuulonkuntoutuksen tarve kasvaa edelleen väestön ikääntymiseen liittyen. Oikea-aikainen kuulonkuntoutus on tavoitteena myös suomalaisessa terveydenhuollossa. Vapaa-ajan melu on tunnistettu terveysriskinä ja turvallisen kuuntelun ja kuulonsuojauksen tärkeys korostuu.
On todettu, että oikea-aikaisella kuulonkuntoutuksella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun ja terveyteen. Se on tärkeää sairauslomien ja työkyvyttömyyden ehkäisemisessä. Lisäksi sillä voidaan hidastaa muistisairauksien kehittymistä ja etenemistä sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja vähentää yksinäisyyttä.
Kuuloviikon teemaan sopien Kuuloliitto nostaa esiin kuulonkuntoutuksessa edelleen tehtävät päällekkäiset tutkimukset, jotka turhaan pidentävät hoitoketjua sekä ajallisesti että potilaan ja ammattilaisten kohtaamisten määrissä. Kuuloliitto esittää, että hyvinvointialueilla otetaan käyttöön malli, jossa asiakkaan tutkii ja lähetteen tekee lääkärin sijaan sote-keskuksessa työskentelevä audionomi tai sairaanhoitaja.
Malleja hoitoketjujen kehittämiseksi onkin tehty paikallisesti, mutta mallien laajempi käyttöönotto ei ole toteutunut. Etelä-Pohjanmaalla on otettu käyttöön malli, jossa audionomi työskentelee kokonaan perusterveydenhuollossa. Osassa Etelä-Savoa on käytössä malli, jossa audionomi työskentelee perusterveydenhuollossa, tekee suunnitelman potilaan kuntoutuksesta ja lähetteen erikoissairaanhoitoon sekä jatkaa erikoissairaanhoidossa suunnitelman perusteella kuulonkuntoutusta.
Päällekkäistä työtä voidaan välttää parhaiten, kun tutkimukset ja lähetteen tekee sote-keskuksessa työskentelevä audionomi.
Kuulonkuntoutuspolun selkiyttämisessä on kehitettävää kaikilla hyvinvointialueilla. On ehdottoman välttämätöntä selkeyttää kuulonkuntoutusprosessia asiakaslähtöisesti ja potilasturvallisesti audionomien osaamista hyödyntäen ja hyvinvointialueiden resursseja järkevästi käyttäen. Kehittämiseen kannustaa kuulonkuntoutusta ohjaava valtakunnallinen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen opas (2022), jossa rohkaistaan hyvinvointialueita järjestämään ikääntyvien kuulonkuntoutusta myös sote-keskuksissa hyödyntämällä audionomien osaamista nykyistä vahvemmin.
Kuulonkuntoutuksen saatavuutta ja kehittämistä haittaa audionomien riittämätön määrä. Audionomeja tulee olla riittävästi huolehtimaan lakisääteisestä kuulonkuntoutuksesta kaikkialla Suomessa. Kaikilla terveydenhuollon tasoilla tulee tunnistaa ja tunnustaa tarve audionomien osaamiselle kuulonkuntoutuksen toteuttajana. Audionomien koulutus on terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeinen laaja 60 opintopisteen täydennyskoulutus, ja täydennyskoulutukset ovat yleensä maksullisia ja melko kalliita. Uusia audionomeja tarvitaan korjaamaan olemassa olevaa pulaa ja vastaamaan edelleen kasvavaan kuulonkuntoutuksen tarpeeseen. Kun audionomeja on riittävästi ja prosessit mietitty asiakaslähtöisesti, potilasturvallisesti ja audionomien osaamista hyödyntäen, voidaan päästä hyvään ja kustannustehokkaaseen kuulonkuntoutukseen.
Ministeri Juuson mukaan ammattihenkilölainsäädännön uudistuksen valmistelussa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyjen ammattien riskiarvioinnin lisäksi mahdollisesti sääntelemättömien ammattien, kuten esimerkiksi audionomin, arviointi asiakas- ja potilasturvallisuusriskien kartoittamiseksi ja sääntelyn välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden arvioimiseksi. Audionomin ammatti tulee nähdä itsenäisenä ja säänneltynä terveydenhuollon ammattina.
Toiveissa on audionomikoulutuksen muuttaminen tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. Se on aina kaatunut kapeakatseiseen ajatukseen pienestä erikoisammattilaisten joukosta erikoissairaanhoidossa. On tärkeä oivaltaa, että audionomeja tarvitaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla ja että heitä tarvitaan lisää hoitamaan kasvavaa kuulonkuntoutuksen tarvetta. Audionomien osaamisesta hyötyvät ennen kaikkea kuulonkuntoutusta tarvitsevat, mutta myös organisaatiot lääkäreiden ja hoitajien resurssien vapautuessa muuhun käyttöön.
Ministeri Juuson vastauksessa kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen sanotaan, että audionomien saatavuuden kannalta voi olla tarpeen arvioida audionomikoulutuksen muotoa. Toivottavaa on, että asiaa arvioidaan. Arvioinnin tulosta ei kuitenkaan voi jäädä odottamaan. Audionomeja tarvitaan nyt!
Kuuloaisti ansaitsee oman viikkonsa – kuulonkuntoutus tarvitsee työntekijänsä!
Lähteet:
WHO 2025. World Hearing Day 2025. Verkkosivu. World Hearing Day 2025
Kuuloliitto 2025 a. Historian ensimmäinen Kuuloviikko käynnistyy. Verkkosivu. Päivitetty 27.2.2025. Historian ensimmäinen Kuuloviikko käynnistyy – Kuuloliitto
Kuuloliitto 2025 b. Kunta- ja aluevaalit 2025. Kunta- ja aluevaalit 2025 – Kuuloliitto
Kuuloliitto 2025 c. Töiden uudelleenjärjestelyllä voidaan säästää aikaa ja rahaa kuulonkuntoutuksessa. Verkkosivu. 3.3.2025. Töiden uudelleenjärjestelyllä voidaan säästää aikaa ja rahaa kuulonkuntoutuksessa – Kuuloliitto
Kuuloliitto 2025 d. Parannetaan kuulonkuntoutuksen saatavuutta. Blogiteksti 4.3.2025. Parannetaan kuulonkuntoutuksen saatavuutta – Kuuloliitto
Juuso, K. 2025. Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 10/2025 vp. KKV 0010/2025 vp.
Metropolia 2025. Audionomikoulutus monimuoto-opintoina. Audionomin koulutus monimuoto-opintoina | Metropolia
Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet: Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö, 13.12.2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17. Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet : Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville – Valto
Kirjoittajat
