Sopimuskausi on lähes kolmivuotinen 1.5.2025 – 29.2.2028 (34 kuukautta) ja se noudattaa sopimuskorotusten osalta niin sanottua yleistä linjaa. Palkat nousevat 7,37 prosenttia. Korotus vastaa kustannusvaikutukseltaan vientiteollisuuden määrittelemää yleistä linjaa, koska sopimuskausi on hieman lyhyempi kuin vientiteollisuudessa. Merkittävä osa korotuksista tulee palkansaajille yleiskorotuksena, osa järjestelyerinä.
Lisäksi sopimuksessa sovittiin vuosille 2026–2028 palkkaohjelmasta, joka nostaa palkkoja 1,8 prosenttia. Uudella palkkaohjelmalla korvattiin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n 28.4.2025 irtisanoma, vuonna 2022 sovittu palkkaohjelma, joka oli suuruudeltaan 2 prosenttia. Palkkaohjelman korotukset jaetaan paikallisesti järjestelyerinä (1.10.2026 alkaen 0,4 %, 1.4.2027 alkaen 0,4 % ja 1.2.2028 alkaen 1 %). Järjestelyerillä toteutetaan mm. hyvinvointialueiden SOTE-sopimuksessa neuvoteltavien uusien palkkausmääräysten käyttöönottoa. Tänä vuonna maksetaan lisäksi edellisen sopimuksen mukaisesti 2,8 prosentin korotukset.
Edellä mainittujen paikallisten järjestelyerien lisäksi 1.11.2025 alkaen SOTE-sopimuksessa on käytettävissä 2 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä, jolla varmistetaan hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisesta aiheutunut palkkojen harmonisointivelvoitteen loppuunsaattaminen.
Terveydenhoitajaliiton panos terveydenhoitajien ja audionomien palkkauksen kehittämisessä on ollut keskeinen. Jo viime vuoden helmikuussa voimaan tulleessa palkkaliite- ja -hinnoittelukohtauudistuksessa valtaosa terveydenhoitajista ja audionomeista neuvoteltiin liite 2 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat -palkkahinnoittelukohtaan, jolla on ollut hyvin merkittävä vaikutus terveydenhoitajien ja audionomien palkkauksen kehittymiseen. Nyt uudistuksen toisessa vaiheessa keskitytään uusien osaamisen ja vaativuuden tasojen kriteerien laadintaan ja uusien palkkausmääräysten rakentamiseen.
Sopimusratkaisu sisältää myös perhemyönteisiä ja työmarkkinakentässä jopa edistyksellisiä parannuksia: Hedelmöityshoidoista aiheutuva työkyvyttömyys oikeuttaa palkalliseen sairauspoissaoloon. Raskaana oleva tai synnyttänyt voi keskeyttää opintovapaansa raskauden vuoksi enintään 105 päiväksi ja hänellä on oikeus pitää keskeytyneet päivät myöhemmin opintovapaana. Lisäksi synnyttäneellä on oikeus työajaksi luettavaan imetystaukoon, jos hän imettää alle 1-vuotiasta lastaan.
Syntynyt sopimusratkaisu on myös siinä mielessä aivan erityinen, että toisin kuin tällä hetkellä työmarkkinoilla yleisemmin, tämän ratkaisun saivat aikaan sopijaosapuolet keskenään sopimalla eikä ratkaisuun pääseminen vaatinut työtaistelutoimien käyttämistä tai valtakunnansovittelijan apua.
Lisätiedot:
neuvottelupäällikkö Harri Liikkanen, harri.liikkanen@terveydenhoitajaliitto.fi, puh. 040 566 5715