Suomi on maailman onnellisin maa kuudetta vuotta peräkkäin. Samalla kun kärkisijoitus yllättää meidät suomalaiset vuosi toisensa perään, kansainvälinen media etsii kuumeisesti syitä onnellemme.

Moneen otteeseen onkin todettu, että hyvinvointivaltio ja sen tuottamat julkiset palvelut näyttelevät merkittävää osaa onnellisuudessamme. Julkiset palvelut kannattelevat meitä kaikkina aikoina – myös kriisien keskellä. Jotta tulevaisuudessakin meillä olisi osaajia ja tekijöitä yhteiskuntamme tukena, tulee kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen panostaa elämän ensimetreistä alkaen. Väestötasoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii päättäjiltä kauaskatseisen politiikan tekemistä ja pitkäjänteistä sitoutumista. Nopeita, yhden vaalikauden aikaisia pikavoittoja tässä pelissä on harvoin luvassa.

Onneksemme Suomessa on tehty viisaita päätöksiä ja nostettu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ennaltaehkäisevä terveydenhuolto osaksi lakia ja asetuksia. Näillä toimilla maamme päättäjät ovat halunneet varmistaa väestön kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhdenvertaisesti terveyden tasa-arvoa tukien.

Niukkojen resurssien aikana meidän on erittäin tärkeää muistaa nämä lakiin ja asetuksiin kirjatut tavoitteet, jotta voimme keskittää toimintamme olennaiseen sen sijaan, että näkisimme lakisääteiset ennaltaehkäisevät terveydenhuollon palvelut vain pakollisena menoeränä.

Juuri nyt, väestötasoisen mielenterveyden- ja laajamittaisen terveydenhuollon kriisin aikana, on oikea hetki panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Samanaikaisesti myös muutokset väestörakenteessa haastavat kehittämään terveydenhuollon palveluja. Vaikuttavia ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja terveyden edistämisen palveluja on oltava saatavilla läpi ihmisen koko elämänkaaren. Erityistä panostusta tällä hetkellä tarvitaan nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että nuorille suunnatuissa opiskeluterveydenhuollon palveluissa lakisääteistä ennaltaehkäisevää työtä ei jätetä sairaanhoidollisen työn varjoon. Samaa priorisointia tarvitaan ikääntyvän väestön kohdalla, jotta erikoissairaanhoidon kalliit kustannukset saadaan laskuun.

Me kaikki tiedämme, että ennaltaehkäisevistä palveluista säästäminen on erityisen lyhytnäköistä toimintaa niin väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kuin kustannusten kasvun hillitsemisen kannalta. Miltä siis kuulostaa, jos tiukan taloudellisen tilanteen, globaalin hoitajapulan ja maailman mittakaavassakin historiallisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen aikana kääntäisimme yhdessä katseemme rohkeasti tulevaisuuteen ja asettaisimme tavoitteeksemme olla maailman paras terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen maa? Olen vakuuttunut, että yhteisen vision voimin maailman onnellisimmasta maasta tulee tulevaisuudessa maailman tervein ja hyvinvoivin kansa.

Kirjoitus on julkaistu Terveydenhoitaja-lehden 3/2023 Puheenjohtajalta-palstalla.

Terveydenhoitaja-lehti on yksi jäseneduistamme

Kirjoitus on julkaistu Terveydenhoitaja-lehden 3/2023 Puheenjohtajalta-palstalla.

Lue lisää jäsenyyden eduista

Kirjoittaja

Kirsi Grym Puheenjohtaja, Terveydenhoitaja-lehden päätoimittaja kirsi.grym@terveydenhoitajaliitto.fi 050 564 7300