Terveydenhoitajaliitto tukee 3.6.2024 Helsingissä järjestettävää Mielenterveys kuuluu kaikille!
-mielenosoitusta ja sen tärkeitä teemoja.
Mielenosoituksen teemoina ovat erityisesti ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tärkeys, mielenterveyden edistäminen työelämässä ja lasten ja nuorten mielenterveys. Lisäksi olemme mukana keskusjärjestömme Akavan Mieleni terveys – tärkeä osa minua -kampanjassa. Kampanjalla halutaan viestiä, että haluamme olla läsnä nuorten arjessa, ja ammattiliitoilla on tärkeä rooli kestävän, aidosti tasa-arvoisen ja hyvinvointia edistävän työelämän rakentamisessa.
Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on viime vuosina lisääntynyt. Viimeaikaisten arvioiden mukaan yksi viidestä parikymppisestä nuoresta on saanut julkisesta terveydenhuollosta apua mielenterveyden ongelmien vuoksi ja joka kolmas raportoi vaikeita masennus- tai ahdistusoireita.
Hoitotakuu ei tällä hetkellä toteudu suunnitellusti, koska useimpien hyvinvointialueiden perusterveydenhuollosta puuttuu kokonaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmia hoitava taho, ja siksi hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria joudutaan lähettämään ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevästä kouluterveydenhuollosta suoraan erikoissairaanhoitoon, mikä ei ole sen enempää asiakaslähtöistä kuin kustannustehokastakaan.
Tuoreessa, huhtikuussa julkaistussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisussa Kuinka arvioida hallitusohjelman mielenterveysvaikutuksia: Fokus nuorissa aikuisissa todetaan, että nykyisen hallituksen ohjelma nostaa kyllä vahvasti esiin nuoret, mutta tavoitteet ja kirjaukset ovat osittain ristiriitaisia. Hallitusohjelmassa on THL:n asiantuntijoiden mukaan nuorten arjen kannalta useita positiivisia ja nuorten mielenterveyteenkin vaikuttavia tavoitteita, mutta saman aikaisesti puuttuva rahoitus tai suunnitellut leikkaukset vesittävät hyvät tavoitteet. Yhteiskunta vaatii erityisesti nuorilta enenevässä määrin monialaista osaamista, kykyä nopeaan mukautumiseen ja jatkuvaa suorittamista, mikä korostaa henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Keskustelu edm. haasteista on tärkeää, sillä se auttaa tunnistamaan yhteisiä hyviä kokemuksia sekä löytämään keinoja mielen hyvinvoinnin tukemiseen – myös konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan.
Mielenterveys on voimavara, osa terveyttä ja tärkeää yksilön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, joka tukee hyvän mielenterveyden toteutumista ja jonka tavoitteena on vahvistavien ja suojaavien tekijöiden lisääminen. Mielen hyvinvointi heijastuu kykyyn olla osa yhteiskuntaa – opiskella, työllistyä ja perustaa perhe.
Terveydenhoitaja on avainasemassa mielenterveyden edistäjänä. Lähes kaikki ihmiset kohtaavat terveydenhoitajan elämänkaarensa eri vaiheissa ilman, että vastaanotolle pitää erityisen tarpeen vuoksi hakeutua. Neuvolassa tuetaan perheitä aina raskauden alusta lapsen kouluikään saakka, myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan rooli mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on keskeinen. Työterveyshoitajan työssä painottuu sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukeminen että ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ja väestön ikääntyessä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarve lisääntyy myös ikäihmisten palveluissa. Terveydenhoitajan palvelut ovat asiakkaiden arjessa toteutuvia matalan kynnyksen palveluja. Terveydenhoitajan kokonaisvaltainen ja asiakkaan omia voimavaroja tukeva työote takaavat, että mielenterveyden teemat ovat osa jokaista asiakaskohtaamista.
Mielen hyvinvointi rakentuu arjessa. Tarvitsemme mielenterveyttä tukevaa päätöksentekoa, saavutettavia ja oikea-aikaisia mielenterveyspalveluja ja erityisesti resursseja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön.
Kirjoittajat
