Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu synnytyspelon vaikutuksista syntyvyyteen ja peräänkuulutettu kätilövetoista mallia synnyttäjän tueksi raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Tämä malli kuulostaa palaamiselta menneisyyteen, eikä se vastaa enää nykykäsitystä laadukkaasta neuvolatyöstä ja asiakassuhteen jatkuvuudesta.
Suomessa on pääosin siirrytty sektoroidusta työstä ns. yhdistettyyn neuvolatyön malliin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nykyisin ainoastaan 20 prosenttia neuvolatyöstä tehdään sektoroituna, mikä tarkoittaa sitä, että raskauden aikana synnyttäjän, syntyvän lapsen ja perheen terveydestä huolehtii neuvolassa eri terveydenhoitaja kuin raskauskauden jälkeen. Yhdistetty neuvolatyö puolestaan tarkoittaa sitä, että sama tuttu terveydenhoitaja työskentelee perheen kanssa raskauden alusta aina lapsen kouluikään saakka.
Terveydenhoitajatutkinto takaa vahvan osaamisen neuvolatyöhön niin lasta odottavien kuin lapsiperheidenkin kohdalla. Yhdistetty neuvolatyö on myös tutkitusti (Tuominen 2016, Turun yliopisto) perheiden toivoma neuvolatyön malli. Neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyssä (THL 2021) yhdistetyn työmallin nähtiin lisäävän asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemusta yksilöllisyydestä sekä neuvolahenkilöstön työtyytyväisyyttä. Perheet kokivat vuorovaikutuksen terveydenhoitajan kanssa luottamukselliseksi ja terveydenhoitajan olevan aidosti kiinnostunut perheen asioista. Myös sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tuonut kommenteissaan esille yhdistetyn neuvolatyön edut erityisesti asiakkaiden näkökulmasta.
Se, miksi neuvolatyön jatkuvuus ja asiakaslähtöisyys erityisesti suuremmissa kaupungeissa eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla, ei riipu ammattilaisten osaamisesta eikä siitä, että sektoroidusta työmallista on siirrytty yhdistettyyn neuvolatyöhön. Suurin syy on resurssipula sekä terveydenhoitajien että vastaanottoaikojen suhteen.
Synnytyksen jännittäminen on toki kaikille normaali tilanne, mutta varsinaiseen synnytyspelkoonkin pystytään oikein resursoidussa neuvolatyössä hyvin vaikuttamaan. Terveydenhoitajilla on tähän riittävä osaaminen. Asiakkaan tulisi aina saada aika omalle, tutulle terveydenhoitajalle, neuvolakäyntiin on varattava asiakaslähtöisesti riittävä aika ja perhevalmennus tulee olla kaikille synnyttäjille mahdollinen.
Perhevalmennus toteutuu parhaiten moniammatillisessa yhteistyössä. Aiemmin perhevalmennusryhmät saattoivat käydä jopa yhdessä oman terveydenhoitajan kanssa tutustumiskäynneillä synnytyssairaalassa. Varmasti osa asiakkaista tarvitsee myös synnytyspelkopoliklinikoiden palveluja ja silloin toimiva yhteistyö neuvolan ja poliklinikan välillä takaa asiakkaalle parhaan mahdollisen tuen. Viimeksi maaliskuussa järjestimme ammattiliittojen yhteistyönä koulutuksen, joka käsitteli synnytyksen jälkeistä aikaa niin synnytyssairaalassa kuin neuvoloissa synnytyksen jälkeen.
Usein ennaltaehkäisevään työhön etsitään malleja ulkomailta ja samalla unohdetaan, että meillä Suomessa on todella arvokas ja universaali ennaltaehkäisevän työn toimintamalli neuvoloineen ja kouluterveydenhuoltoineen, johon liitossammekin käydään tutustumassa eri puolilta maailmaa. Meillä on myös upean ammattitaidon omaavat terveydenhoitajat ja kätilöt. Asianmukaiset resurssit ja ammattilaisten hyvä yhteistyö takaavat myös asiakkaalle turvallisen ja parhaan mahdollisen hoidon.
Tänään (25.4.) THL julkaisi pitkään odotetut uudet henkilöstömitoitussuositukset lastenneuvolatyöhön ja kouluterveydenhuoltoon. Äitiysneuvolatyön osalta kyseiset suositukset on uusittu vuonna 2013. Uudet henkilöstömitoitussuositukset tulevat todella tarpeeseen, ja me Terveydenhoitajaliitossa olemme iloisia siitä, että liittomme jo aiemmin tehdystä terveydenhoitajatyön kuormittavuuden arviointimenetelmästä oli STM:lle ja THL:lle apua henkilöstömitoitussuosituksia laadittaessa. Koska neuvolatyö tänä päivänä valtaosin toteutuu yhdistettynä neuvolatyönä, on myös uusien henkilöstömitoitussuositusten käyttöönotossa hyvinvointialueilla huomioitava päivitettyjen suositusten yhteensovittaminen käytännön työtä vastaavaksi.
Kirjoittaja
