Pika- tai etävastaanotot eivät ole neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaista toimintaa.
Espoolainen äiti kirjoitti (HS Mielipide 14.10.) neuvoloiden pikavastaanotoista ja kysyi perustellusti, että millä konkreettisilla keinoilla hallitus aikoo parantaa neuvolapalveluja.
Hallitusohjelmaan on kirjattu hyviä tavoitteita lapsiperheiden tukemiseksi. Muun muassa neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään tukemaan perheitä ja vanhemmuutta vahvemmin lapsen etu sekä perheiden yksilöllinen tilanne huomioiden. Ennaltaehkäisevällä työllä voimme ehkäistä sairauksia ja syrjäytymistä sekä edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Samalla hallitus kuitenkin esittää, että neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhuollon osalta muun muassa terveydenhuoltolakia (1326/2010) ja ennaltaehkäisevän työn asetusta (388/2011) muutetaan. Osa terveystarkastuksista toteutettaisiin ensisijaisesti sähköisesti, säädettyjä tarkastuksia vähennettäisiin sekä tarkastuksia ja palveluja kohdennettaisiin yksilöllisen tarpeen mukaan.
Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Pyrkimyksenä on ollut, että ennaltaehkäisevässä työssä siirrytään pois rutiininomaisista seulontatutkimuksista ja suoritteisiin painottuvasta työstä vaikuttavan ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja terveyden edistämisen toteuttamiseen. Nyt emme tarvitse asetuksen purkamista vaan vahvempaa ohjausta kohti tehdyn työn vaikuttavuutta.
Hyvinvointialueilla lakisääteisiä palveluita on alettu tuottaa hyvin soveltavasti, esimerkiksi pikavastaanottoja kehittämällä.
Pika- tai etävastaanotot eivät ole kuitenkaan asetuksen mukaista toimintaa. Ensisijaisena toimenpiteenä tarkastusten vähentämisen tai digitalisoimisen sijaan tulisi olla sähköisten esitietokaavakkeiden laajamittainen käyttöönotto kaikilla hyvinvointialueilla niin, että myös terveydenhoitajalle on varattuna työaikaa tiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Näin vastaanottoja ja palveluita pystytään aidosti kohdentamaan oikea-aikaisesti ja mahdollisimman varhain perheiden yksilöllisiin tarpeisiin.
Neuvolatoiminnassa tulee jatkossakin varmistaa perheiden kohtaaminen ja luottamuksellisen hoitosuhteen rakentuminen.
Tähän päästään oikein resursoidulla terveydenhoitajatyöllä. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen mahdollistaa varhaisen tuen ja perheiden yksilöllisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen terveyden tasa-arvoa tukien.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 19.10.2023. Se on kommentti 14.10.2023 julkaistuun mielipiteeseen.