Suomessa on onnistuneesti tutkimusnäyttöön perustuen siirrytty sektoroidusta neuvolatyöstä yhdistettyyn neuvolatyön malliin. Yhdistelmäneuvola takaa hoidon jatkuvuuden, kun parhaimmillaan sama, tuttu terveydenhoitaja työskentelee perheen kanssa raskauden alusta aina lapsen kouluikään saakka.
Suomessa julkisen sektorin neuvolapalvelut on suunnattu kaikille lasta odottaville ja lapsiperheille. Perheet arvostavat neuvolapalveluja ja lähes kaikki perheet niitä myös käyttävät. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on nähty turvalliseksi maaksi synnyttää, ja yhdeksi keskeiseksi turvallisuutta lisääväksi tekijäksi on nimetty vaikuttavat raskauden aikaiset neuvolapalvelut. Neuvolatyön keskiössä on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, perheiden yksilöllinen kohtaaminen ja koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Yhteiskunnan muuttuessa ja perheiden monimuotoisuuden lisääntyessä entistäkin tärkeämpää on vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen sekä vanhempien pystyvyyden vahvistaminen.
Suomessa on onnistuneesti tutkimusnäyttöön perustuen siirrytty sektoroidusta neuvolatyöstä yhdistettyyn neuvolatyön malliin. Yhdistelmäneuvola takaa hoidon jatkuvuuden, kun parhaimmillaan sama, tuttu terveydenhoitaja työskentelee perheen kanssa raskauden alusta aina lapsen kouluikään saakka. Vuonna 2022 tehdyn NEKOS-selvityksen (Hakulinen ym.) mukaisesti vain alle viidesosassa terveyskeskuksia äitiys- ja lastenneuvolapalvelut toteutettiin erillisinä palveluina. Tämä tutkimustenkin (Tuominen 2016, Turun yliopisto) mukaan asiakkaiden toivoma työmalli ei kuitenkaan toteudu suunnitellusti, jos henkilöstöä ja aikaa asiakkaiden kohtaamiseen ei ole riittävästi. Neuvolakäynteihin on viime vuosien aikana sisällytetty myös runsaasti uusia tehtäviä ilman, että neuvolakäynteihin varattavaa aikaa on lisätty.
Neuvoloiden 2020-luvun asiakastyytyväisyyskyselyissä (THL) on jo vuodesta 2015 alkaen todettu yhdistetyn neuvolatyömallin lisäävän asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemusta yksilöllisestä hoidosta sekä neuvolahenkilöstön työtyytyväisyyttä. Perheet kokevat vuorovaikutuksen terveydenhoitajan kanssa luottamukselliseksi. Lisäksi koetaan, että terveydenhoitaja on aidosti kiinnostunut perheen asioista. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on kolumnissaan vuodelta 2022 tuonut esiin yhdistetyn neuvolatyön merkityksen: ”Parhaimman hyödyn asiakasperhe ja työntekijä saavat terveydenhoitajan yhdistelmätyöstä, jolloin hän työskentelee sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Tämän on todettu lisäävän tuttuutta, kotikäyntejä, asiakastyytyväisyyttä sekä masennuksesta toipumista. Yhdistelmätyö onkin lisääntynyt 2010-luvulta alkaen.” (Sosiaali- ja terveysministeriön kolumni 6.9.2022.)
Terveydenhoitajat, jotka ovat työuransa aikana siirtyneet sektoroidusta työmuodosta yhdistettyyn neuvolatyöhön, ovat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä työhönsä, ja kokevat, että heillä on yhdistetyn neuvolatyön myötä aiempaa paremmat mahdollisuudet toimia perheiden tukena ja havaita mahdolliset ongelmatilanteet riittävän varhaisessa vaiheessa.
Asiakkaiden elinpiirin tuntemus, oman alueen hyvä verkostoyhteistyö ja mahdollisuus kaikkien perheiden luo tehtäviin kotikäynteihin luovat hyvän pohjan yksilölliselle ja laadukkaalle neuvolatyölle.
Ammattikuntana kansainvälisesti uniikki ja nimenomaan ennaltaehkäisyyn painottuva terveydenhoitajan tutkinto antaa laajan näkökulman terveyden edistämiseen, ehkäisevään työhön ja kansanterveyden edistämiseen.
Terveydenhoitajan tutkinto takaa vahvan osaamisen neuvolatyöhön niin lasta odottavien kuin lapsiperheidenkin kohdalla.
Elintapaohjaus, viime vuosina yleistynyt raskausdiabetes ja mediassakin keskustelua herättänyt synnytyspelkojen käsittely ovat nekin osa terveydenhoitajan päivittäistä työtä.
Myös neuvolatyötä tulee kehittää, ja yksi keskeinen kehittämiskohde on perhevalmennus.
Valitettavan monilla hyvinvointialueilla perhevalmennuskertoja on vähennetty tai valtaosa niistä toteutetaan digitaalisesti, jolloin mahdollisuus keskusteluun, kysymyksiin ja vertaistukeen jää varsin vähäiseksi. Perhevalmennukseen sisältyvän synnytysvalmennuksen osalta olisi edelleen erittäin tarpeellista, että synnyttävä perhe pääsisi synnytyssairaalaan tutustumiskäynnille ja synnytyssairaalan kätilöt osallistuisivat perhevalmennuksen synnytystä käsittelevään osioon. Toisaalta äitiyspoliklinikkapalveluiden jalkauttaminen perhekeskuksiin/neuvoloihin olisi järkevää, etenkin tilanteissa, joissa matkat poliklinikkakäynneille pitenevät sairaalaverkon supistuessa.
Tarvitsemme tulevaisuudessakin neuvolatyöhön vahvan kansallisen ohjannan, eli neuvolatyötä määrittelevän asetuksen ja kansalliset hoitosuositukset, sekä näyttöön perustuvaa tietoa ja vaikuttavia työmenetelmiä, jotta neuvolatyön ammattilaiset voivat tehdä työtään vaikuttavasti suomalaisten perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Lähteet
- Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Jahnukainen J, Vaara S. (2022). Poikkeavat olosuhteet – tutut palvelut. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon seurantatutkimus 2021. Käsikirjoitus, Raportti. THL, Helsinki.
- Sainio Salla ja Luoto Eija (2015). Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana. Teoksessa: Tuovi Hakulinen ja Päivi Kiuru (toim.) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 20.10.–21.10.2015 Helsinki – Neuvolapalvelut lähemmäksi perhettä. THL, Työpaperi 21/2015.
- Sosiaali- ja terveysministeriön kolumni 6.9.2022.
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/neuvolan-seuraavat-sata-vuotta-kaynnistyvat-hyvinvointialueilla - Tuominen Miia (2016). Hyötyvätkö perheet äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä? Vertaileva palvelujärjestelmätutkimus. Väitöskirja, Turun yliopisto.
Kirjoittajat
