Terveydenhoitajien työ on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Terveydenhoitajaliiton täydennyskoulutuskysely osoittaa, että erityisesti lasten ja nuorten adhd:n selvittely ja seuranta sekä mielenterveyden haasteisiin vastaaminen ovat lisänneet terveydenhoitajien osaamisvaatimuksia. Samalla tarve täydennyskoulutukselle kasvaa.
Terveydenhoitajat pitävät tutkintokoulutustaan hyvänä perustana ammattiin, ja erityistä kiitosta saavat pitkät kliiniset harjoittelut. Työelämässä osaaminen syvenee edelleen, ja asiakkaiden tarpeiden ja työnkuvien muutokset edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Tätä korostaa myös sosiaali- ja terveysministeriön asetus (57/2024), jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen tulee perustua suunnitelmaan ja vastata sekä yksilöllisiin että ammattiryhmäkohtaisiin osaamistarpeisiin. Terveydenhoitajaliitto edellyttää täydennyskoulutussuosituksessaan, että terveydenhoitajien tulee voida osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen 4–7 työpäivää vuodessa, eikä kaikkea laaja-alaiseen osaamiseen tarvittavaa täydennyskoulutusta voida toteuttaa toimipaikkojen sisäisenä koulutuksena.
Täydennyskoulutuskyselyn mukaan terveydenhoitajan työnkuva on jatkuvassa muutoksessa. Osa terveydenhoitajille perinteisesti kuuluneista tehtävistä, kuten influenssarokotukset sekä sairaanhoidolliset tehtävät, esimerkiksi tikkien poistot ja korvahuuhtelut, on siirtynyt osittain muille ammattiryhmille. Samaan aikaan terveydenhoitajien vastuulle on tullut uusia tehtäviä, kuten erityisesti lasten ja nuorten adhd:n selvittely ja seuranta sekä mielenterveyden tukeminen. Lisäksi vastaajat toivat esiin neuvoloiden kliinisten tehtävien sekä hallinnollisten ja koordinoivien vastuiden lisääntymisen.
Työnkuvan muutokset heijastuvat suoraan täydennyskoulutustarpeisiin. Terveydenhoitajat arvioivat tarvitsevansa lisäosaamista erityisesti niissä tehtävissä, jotka heille ovat viime vuosina siirtyneet erikoissairaanhoidosta, kuten adhd:n ja raskausdiabeteksen hoito. Koulutusta toivotaan lisäksi muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, kansansairauksien hoitoon, monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamiseen sekä kliiniseen työhön. Vastaajat nostivat esiin myös tarpeen kehittää digiosaamista, jonka vahvistaminen kuuluu työnantajan vastuulle.
Kysely nostaa esiin huolen täydennyskoulutukseen pääsystä. Vaikka suurin osa vastaajista on saanut työnantajan järjestämää koulutusta, koulutuspäiviä kertyy tyypillisesti vain kaksi vuodessa. Kolmannes kertoo kouluttautuneensa joko osittain tai kokonaan omalla ajallaan, ja vain noin 10 prosentille työnantaja on kustantanut maksullista koulutusta kokonaan tai osittain.
– Ammatillinen täydennyskoulutus ei voi olla yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen harrastuneisuudesta kiinni, painottaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym. Terveydenhoitajat toivovatkin nykyistä parempia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työajalla ja työnantajan tukemana.
Moni terveydenhoitaja täydentää osaamistaan valmistumisen jälkeen. Suosittua on kliinisen erityisosaamisen syventäminen muun muassa työterveyshuollon, päihde- ja mielenterveystyön, diabeteksen, haavan hoidon, imetysohjaajan ja seksuaalineuvonnan opinnoilla. Lisäksi terveydenhoitajat hakeutuvat koulutuksiin, jotka vahvistavat psykososiaalista osaamista ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto nähdään väylänä johtamis-, kehittämis- ja asiantuntijaosaamisen syventämiseen.
– Terveydenhoitajien työ sekä laadukkaiden ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelujen toteuttaminen edellyttävät yhä vahvempaa asiantuntijuutta ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Terveydenhoitajatyön vaikuttavuutta voidaan lisätä terveydenhoitajille suunnatuilla erikoistumiskoulutuksilla, Kirsi Grym toteaa.
Lisätiedot
puheenjohtaja Kirsi Grym, puh. 050 564 7300, kirsi.grym@terveydenhoitajaliitto.fi