Me imetyksen asiantuntijat olemme samaa mieltä, että tarvitaan selkeät kireän kielijänteen leikkausindikaatiot ja että turhien toimenpiteiden välttäminen on aiheellista. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa toimintaympäristöön tai ilmapiiriin, jossa apua tarvitsevat lapset eivät pääse hoitoon.
Kiitämme Suomen lastenlääkäriyhdistystä kannanotosta 3.5.2024. Me imetyksen asiantuntijat Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry:ssä, Suomen Kätilöliitossa ja Terveydenhoitajaliitossa, sekä Tehyn terveydenhoitajajaostossa ja Imetyksen tuki ry:ssä olemme samaa mieltä, että tarvitaan selkeät kireän kielijänteen leikkausindikaatiot ja että turhien toimenpiteiden välttäminen on aiheellista. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa toimintaympäristöön tai ilmapiiriin, jossa apua tarvitsevat lapset eivät pääse hoitoon.
Toivomme, että myös imetyksen asiantuntijoiden osaaminen huomioidaan aihealueen keskustelussa. Ehdotamme, että kireän kielijänteen diagnostiikasta ja hoidosta voitaisiin avata monitieteellinen ja -ammatillinen keskustelu. Eri alojen yhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä, jotta perheet saavat näyttöön perustuvaa ja vaikuttavaa apua kireän kielijänteen aiheuttamiin imetysongelmiin asuinpaikasta ja hoitavasta yksiköstä riippumatta. Valtakunnallisesti imetysohjauksen saatavuudessa ja kielijänteen kireyden leikkaustarpeen arvioon pääsemisessä on paljon alueellista vaihtelua. Viive hoitoon pääsyssä on usein viikkojen mittainen ja se on kriittistä imetyksen jatkumiselle (Donati-Bourne ym. 2015).
Kireän kielijänteen ja siihen liittyvien imetysongelmien hoitaminen on kehittynyt viime vuosina, kun tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa on saatavilla enemmän kuin aiemmin. Pelkkä kielijänteen katkaisu ei riitä kivuliaan imetyksen tai tehottoman imemisen korjaamiseksi, vaan hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä optimaalisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. On tärkeää, että kireän kielijänteen imetykselle aiheuttama toiminnallisuuden haaste on arvioitu asiantuntevan imetysohjaajan toimesta kokonaisvaltaisesti ennen kuin toimenpiteeseen päädytään (Tomara ym. 2023, Srinivasan ym. 2019, Caloway ym. 2019, Cordray ym. 2024).
Vanhemmat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kielijänteen leikkaamiseen ja siitä saatuun apuun imetyksessä (Illing ym. 2019). Useiden tutkimusten mukaan imetyskipu lievittyy tai loppuu ja maitomäärä lisääntyy kielijänneleikkauksen jälkeen (Cordray ym. 2024, Bruney ym. 2022, Ghaheri 2018, Ito 2014).
Kielijänne on anatomisesti ja toiminnallisesti osa suunpohjan dynaamista faskiarakennetta (Mills ym. 2019) eikä sen väitetystä venymisestä ole tutkimusnäyttöä. Kireän kielijänteen esiintyvyys on noin 4–11 % (O’Shea ym. 2017), mikä tarkoittaa, että vuosittain noin 1700-4800:lla Suomessa syntyvällä lapsella on kireä kielijänne. Kireä kielijänne ei automaattisesti tarkoita imetyksen toimintahäiriötä tai vaadi leikkausta. Mutta mikäli imetysohjauksella ei saada imetyksen toimintahäiriötä korjattua, voi leikkaus olla aiheellinen. Meta-analyysin mukaan kireän kielijänteen leikkausta pitäisi tarjota imuotteen toimintahäiriöstä kärsiville vauvoille, joilla on kireä kielijänne, koska se tutkitusti hoitaa äidin imetyskipua, vauvan imuotetta (Cordray ym. 2024, Bruney ym. 2022) ja vähentää vauvan refluksioireita (Hill & Pados 2023).
Kielijänneleikkauksia tekevien lääkäreiden on tärkeää ymmärtää imetyksen perusperiaatteet. Yksi kriittinen tekijä maidon ongelmattomalle siirtymiselle äidistä vauvaan on intraoraalisen alipaineen muodostuminen (Geddes 2012). Jos vauvan kielen keskiosan liike ylöspäin on kireän kielijänteen vuoksi rajoittunut, intraoraalista alipainetta ei muodostu, jolloin imuote irtoilee (Genna ym. 2021). Jos vauvalla on kireä kielijänne, imeminen on usein tehotonta, imuote irtoilee ja falskaa (Cordray 2023). Maitomäärä ei kasva odotetusti ja eikä vauvan paino nouse. Myös kireän kielijänteen aiheuttama imetyskipu on tärkeä huomioida, sillä se on yksi yleisimpiä syitä ennenaikaiseen, äidin toiveiden vastaiseen imetyksen loppumiseen (McClellan ym. 2012).
Kireän kielijänteen laadukas diagnostiikka ja hoito vaatii kokonaisvaltaista, moniammatillista yhteistyötä. Lääkäreillä ei yleensä ole koulutuksensa puolesta valmiuksia imetyksen arvioimiseen, vaan imetyksen ohjaaminen ja arvioiminen edellyttää kaikilta terveydenhuollon ammattilaisilta lisäkouluttautumista. Vaikka lääkäri ei lähtökohtaisesti anna imetysohjausta, lääkärin myönteinen suhtautuminen imetykseen tukee imetyksen toteutumista ja täysimetyksen jatkumista (Odom ym. 2014). Imetyksen ja vauvan ravitsemuksen ohjauksella tuetaan aina myös varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta.
Me imetyksen asiantuntijat ymmärrämme Lastenlääkäriyhdistyksen huolen ja toivomme, että kireän kielijänteen hoito ja leikkaustarpeen arvio tehtäisiin moniammatillisesti ja oikea-aikaisesti, ajankohtaiseen tutkimusnäyttöön pohjautuen ja imetyksen perusperiaatteet ymmärtäen. Kutsummekin lastenlääkäreitä ja kielijänneleikkauksia tekeviä lääkäreitä (hammaslääkärit, korva-, nenä – ja kurkkutautien erikoislääkärit) keskustelemaan kanssamme yhteistyön tiivistämisestä äitien ja lasten parhaaksi, jotta perheet saavat apua imetysongelmissa.
Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n hallitus
Elina Rinne, kätilö YAMK, imetyskouluttaja, IBCLC, puheenjohtaja
Nina Kivilaakso, asiantuntijaterveydenhoitaja, terveydenhoitaja YAMK, imetyskouluttaja, IBCLC
Kirsi Otronen, ylihoitaja, TtM, imetyskouluttaja
Maija-Riitta Jouhki, lehtori, TtT, imetyskouluttaja
Sari Räisänen, lehtori, TtT, imetyskouluttaja
Meri Haahtela, kätilö, ensihoitaja, YAMK opisk., imetyskouluttaja, IBCLC
Salla Joutsen, terveydenhoitaja AMK, imetyskouluttaja
Jenni Rainio, kätilö YAMK, apulaisosastonhoitaja, IBCLC
Paula Paavola, kätilö, terveydenhoitaja YAMK, imetyskouluttaja
Katja Antila, terveydenhoitaja, TtM, imetyskouluttaja
Anitta Nykyri, kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Piritta Kuusela, kätilö, osteopaatti AMK, imetyskouluttaja
Karita Kaakinen, terveydenhoitaja, imetyskouluttaja
Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry
Päivi Oinonen, kätilö, TtM, puheenjohtaja
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Kirsi Grym, terveydenhoitaja, TtM, puheenjohtaja
Imetyksen tuki ry
Niina Pöyhönen, kätilö, TtM, imetyskouluttaja
Tehyn Terveydenhoitajajaosto
Sanna Nyrhinen, terveydenhoitaja, puheenjohtaja
Lastentautien erikoislääkäri, LT, kliininen opettaja (HUS, Helsingin yliopisto) Lotta Immelin vastine Terveydenhoitajaliiton ja Kätilöliiton vastineeseen: ”Suomen Kätilöliitto ja Suomen Terveydenhoitajaliitto ovat toukokuussa allekirjoittaneet vastineen Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen moniammatilliseen asiantuntijakannanottoon koskien vauvan kieli- ja huulijänteen arviointia ja hoitoa. Vastineessa esitetty tutkimusnäyttö ei tuo sellaista lisänäyttöä, jonka perusteella moniammatillista asiantuntijakannanottoa tulisi muuttaa. Olen kirjoittanut ja julkaissut Antidootti-blogissa kirjoituksen, jossa olen yrittänyt kansankielisesti tarkastella niitä tutkimuksia ja sitä tieteellistä näyttöä, johon vastineessa on viitattu.”