Terveydenhoitajaliitto ja liiton valtakunnallinen Audionomiyhdistys ovat ottaneet eduskuntavaalitavoitteissaan esille huolen kuulonkuntoutuksen asemasta suomalaisessa terveydenhuollossa. Audionomiyhdistys on huolissaan myös audionomien asemasta terveydenhuollon ammattilaisina.
Audionomit ovat kuulonkuntoutuksen ja audiologisen hoitotyön asiantuntijoita. Osaaminen on erikoistunutta ja monipuolista. Audionomeja työskentelee terveydenhuollon kaikilla tasoilla, joskin painopiste on erikoissairaanhoidossa. Audionomien aseman terveydenhuollon ammattilaisina tekee haastavaksi se, että audionomeilta puuttuu nimikesuojaus. Nimikesuojausasiaan onkin saatava viimein ratkaisu.
Kuulonalenema koskettaa kaiken ikäisiä. Kuuloa seulotaan vastasyntyneiltä, kuulon kehitystä seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Jos lapsen kuulon kehittymisestä herää huoli, jatkotutkimuksiin on mahdollista päästä. Työssäkäyvien kuulontutkimuksiin on käytänteitä työterveyshuollossa. Ikääntyneille ei ole olemassa kuulon seulonnan tai seurannan käytänteitä. Kuulonaleneman esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä. Ikääntyvässä Suomessa tarve kuulonkuntoutuksen palveluille kasvaa yhä enemmän, kun on tiedostettu kuntouttamattoman kuulonaleneman yhteys muistisairauksiin. Audionomien osaamiselle ja työlle kuulonkuntoutuksen toteuttajina on kasvava tarve.
Perusterveydenhuolto on kuulonkuntoutukseen lähettävä taho ja kuulonkuntoutus keskittyy paljolti erikoissairaanhoitoon ja erityistason sairaanhoitoon. Kuulonkuntoutusta tarvitsevan polku on pitkä ja monipolvinen ja sellaisenaan sekä potilasta että palvelujärjestelmääkin kuormittava. Kuulonkuntoutuksen palvelupolun muotoileminen potilaan näkökulmasta yksinkertaisemmaksi ja painopisteen siirtäminen perusterveydenhuoltoon sopii loistavasti aloittaneiden hyvinvointialueiden tavoitteisiin tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti ja vieläpä kustannusten kehittymistä hillitsevästi.
Audionomien osaamisen hyödyntäminen uusien kuulonkuntoutuspolkujen kehittämisessä ja käyttöönotossa edistää oikea-aikaista kuulonkuntoutusta. Oikea-aikainen ikäkuulonkuntoutus paranee lisäämällä audionomeja perusterveydenhuoltoon.
Maailman terveysjärjestön WHO:n maailman kuulopäivää vietetään 3.3. Tämän vuoden teema korostaa sekä korva- että kuuloterveyden tärkeyttä osana perusterveydenhuoltoa. Kuulonkuntoutuksen palvelujen saatavuus niitä tarvitseville on turvattava.
Tavoite siirtää kuulonkuntoutuksen painopiste perusterveydenhuoltoon on globaali, valtakunnallinen ja hyvinvointialueille sopiva ja asiakaslähtöinen. Painopisteen siirtäminen onnistuu resursoimalla ja rekrytoimalla audionomeja ja heidän osaamistaan perusterveydenhuoltoon, huolehtimalla sote-henkilökunnan kuulo-osaamisesta kehittämällä esimerkiksi audionomien koordinoimia kuuloyhdyshenkilöverkostoja sekä turvaamalla nimikesuojauksella audionomien asema terveydenhuollon ammattien joukossa.