Hallitusohjelmassa on painotettu resurssien kohdentamista perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään työhön, mikä on selkeässä ristiriidassa hyvinvointialueilla nyt suunnitteilla olevien palvelujen keskittämisen ja sen seurauksena syntyvän lähipalveluiden vähenemisen kanssa
Hallitusohjelmassa on painotettu resurssien kohdentamista perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään työhön, mikä on selkeässä ristiriidassa hyvinvointialueilla nyt suunnitteilla olevien palvelujen keskittämisen ja sen seurauksena syntyvän lähipalveluiden vähenemisen kanssa. Esimerkiksi lähellä oppilaita oleva, riittävästi resursoitu kouluterveydenhuolto sekä lähineuvolat takaavat tutut, turvalliset ja jatkuvat asiakassuhteet sekä matalan kynnyksen avunsaannin, joka säästää kustannuksia ja auttaa puuttumaan ongelmiin jo silloin, kun ne eivät vielä ole ongelmia.
Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn tulosten perusteella koululaisten ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat edelleen yleistyneet ja moni oppilas kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai jopa huonoksi. Samanaikaisesti aiempaa harvempi oppilas on kuluneen lukuvuoden aikana käynyt esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolla. Myös terveystarkastukset toteutuivat kouluterveyskyselyn mukaan melko huonosti, ja erot niiden toteutumisessa olivat suuria hyvinvointialueiden välillä. Tärkeät ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja oppilashuollon palvelut eivät siis näyttäisi toteutuvan suunnitellusti, ja aiempaa useammat lapset ja nuoret jäävät ilman tukea.
Julkisuudessa on puhuttu paljon siitä, tarvitsevatko lapset ja nuoret näitä ”rutiininomaisiksikin” kutsuttuja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia. Tarkastusten määrä on nostettu esiin myös pääministeri Orpon hallitusohjelmassa. Rutiininomaisia terveystarkastuksia ei kuitenkaan ole olemassa. Maamme lainsäädäntö (asetus 338/2011) määrittelee terveystarkastusten sisällön, mutta tarkastusten tulee aina vastata lapsen ja perheen yksilöllisiin tarpeisiin.
Tarkastusten keskeinen tavoite on havaita varhaisen tuen tarve ja tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Säännölliset terveystarkastukset varmistavat myös kansallisen rokotusohjelman toteutumisen ja siten maamme korkean rokotuskattavuuden.
Myöskään kaikkea kouluterveydenhuollosta löytyvää osaamista ei tällä hetkellä hyödynnetä. Monilla kouluterveydenhoitajilla on muun muassa nuorten masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon suunniteltu IPC-koulutus tai perhetyön koulutus, mutta ko. osaamista ei pystytä ajanpuutteen ja henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi hyödyntämään.
Tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa (Nikander 2023) tarkasteltiin koululääkärintarkastusten hyötyjä ja haittoja ja todettiin, että tarkastusten kohdentaminen vain osalle oppilaista vapauttaisi lääkäreiden resurssia jo todettujen ongelmien hoitoon. Kuitenkin neljässä tarkastuksessa viidestä koululääkärintarkastus johti johonkin jatkotoimiin. Tällaisia jatkotoimenpiteitä olivat muun muassa seurantakäynnit, lääkemääräykset, laboratoriolähetteet ja lähetteet erilaisiin jatkotutkimuksiin. Eli saatuja tuloksia voisi tulkita myös niin, että neljässä tarkastuksessa viidestä voitiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja kustannustehokkaasti ehkäistä mahdollisten ongelmien syntymistä.
Mikäli kouluterveydenhuollossa päädyttäisiin tekemään ainoastaan ns. kohdennettuja lääkärintarkastuksia, ei kyse olisi enää terveyden edistämisestä vaan sairaanhoidosta. Siksi voi hyvin todeta, että rutiininomaisia tai turhia terveystarkastuksia ei ole.
Kouluterveydenhuollossa aikaa tarvitaan myös yhteisölliseen oppilashuoltoon ja asiantuntijoiden moniammatilliseen yhteistyöhön. Työhön, jonka avulla voidaan vaikuttaa koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja esimerkiksi vähentää koulukiusaamista.
Peruspalveluiden vaikuttavuudesta ei vielä tällä hetkellä ole olemassa riittävästi vaikuttavuustietoja, mutta peruspalvelut tulisi nähdä lapsiin ja nuoriin kohdistuvana investointina. Painopisteen siirtäminen perusterveydenhuoltoon edellyttää konkreettisia toimia ja resurssien kohdentamista ko. tavoitteen saavuttamiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointi turvataan perheiden päivittäisessä arjessa, ei paperilla tai juhlapuheissa.
Lähteet:
Kirsi Nikander, Routine general health checks by school physicians in primary schools: needs and benefits. Doctoral dissertation. University of Helsinki 2023
Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö perusopetuksessa ja toisella asteella: Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia. Julkari
Kirjoittaja
