Suosituksen mukaan Terveydenhoitajaliitto edellyttää, että terveydenhoitajien ja audionomien tulee voida osallistua täydennyskoulutukseen 4–7 työpäivää vuodessa. Kaikkea laaja-alaiseen osaamiseen tarvittavaa täydennyskoulutusta ei voida myöskään toteuttaa pelkästään toimipaikkojen sisäisenä koulutuksena.
Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusasetus tulee voimaan 1.4.2024. Asetus on kuitenkin hyvin yleisluonteinen, eikä se aiemman suosituksen tavoin ota kantaa koulutusmääriin eikä tarkkoihin koulutussisältöihin.
– Liiton päivitetyissä suosituksissa tarkennamme sitä, mitä edellytämme täydennyskoulutuspäivien määrästä, sisällöstä ja laadusta, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym.
Suosituksessa yhden täydennyskoulutuspäivän katsotaan vastaavan vähintään kuuden tunnin koulutusta. Täydennyskoulutuksen määrällisissä minimitavoitteissa on otettava huomioon myös yksilölliset työtehtävien asettamat vaatimukset: tarve voi olla yleistä vähimmäistasoa selvästi suurempikin. Täydennyskoulutuksen tarve voi vaihdella vuosittain huomattavasti riippuen työyhteisön toimintojen kehittämisvaiheesta, työntekijän osaamisesta, työtehtävien vaativuudesta ja sisällöstä sekä ammatillisen kehittymisen tarpeesta. Esteeksi täydennyskoulutukselle muodostuu usein työtehtävien hoito koulutusaikana. Täydennyskoulutuksen mahdollistamiseksi onkin suunniteltava työtehtävien sijaistaminen koulutuksen aikana.
Terveydenhoitajat ja audionomit tarvitsevat korkealaatuista, tutkittuun tietoon pohjautuvaa täydennyskoulutusta. Terveydenhoitajien täydennyskoulutuksessa on huomioitava kokonaisvaltainen ennaltaehkäisevä terveydenhoito sekä terveyden edistäminen.
Täydennyskoulutussuunnitelmissa tulee huomioida mahdollisuus työhyvinvointia tukevaan ammatilliseen verkostoitumiseen, joka tapahtuu parhaiten lähikoulutuksissa. Täydennyskoulutussuunnitelma tulee asetuksen mukaan laatia sekä työyksikkö- että yksilökohtaisesti ja sen toteutumista tulee seurata.
– Ammatillinen kehittyminen ja jatkuva laaja-alaisen osaamisen päivittäminen ovat terveydenhoitajan ja audionomin työhön ja ammattiin kuuluvia oikeuksia ja eettisiä sekä lakisääteisiä velvollisuuksia, Grym painottaa.
Työnantajan velvollisuus on puolestaan täydennyskoulutuksen mahdollistaminen ja pääsääntöisesti myös kustantaminen.
– Lisäksi suunnitelmallinen ja hyvin toimiva täydennyskoulutus on edellytys terveydenhuollon hyvälle laadulle, kustannusvaikuttavuudelle ja asiakasturvallisuudelle. Laadukas ammatillinen täydennyskoulutus on myös sosiaali- ja terveysalan keskeinen veto- ja pitovoimatekijä, Grym muistuttaa.